Pesäpallo lajina

Pesäpallo eli pesis on supisuomalainen urheilulaji ja samalla Suomen kansallislaji. Sen suosio on kesäisin suurta niin ammattiurheilukentillä kuin koulun liikuntatunneilla, jossa se on yksi pelatuimmista lajeista. Pesäpallo on Lauri "Tahko" Pihkalan kehittämä laji, joka on saanut ideansa USA:ssa suursuositun baseballin pohjalta. Pihkala muutti peliä ns. älykkäämpään suuntaan, eli peliin sisältyy taktisia elementtejä suoraviivaista baseballia enemmän.

Liikuntatunti -tai pihapelinä laji on suosiossa sen normaalia pienemmän fyysisyyden takia, mutta ammattilaispesiksessä tempo on nopea ja juoksumetrejä kertyy runsaasti. Kaikesta huolimatta laji on monia sisariaan selvästi vähemmän fyysinen, mutta enemmän taktinen. Suurimpia tähtiä ovat hyvin usein peliä ratkovat lyöjäjokerit, joiden juoksumetrit saattavat jäädä erittäinkin vähäiseksi.

Pesäpallossa on yleensä omat erikoismiehet etenemiseen, vaihtolyönteihin ja kotiuttamiseen. Mikäli erikoismies epäonnistuu, niin lyöntijärjestyksessä seuraavat eivät välttämättä pysty tuottamaan toimivia ratkaisuja. Tämän takia ottelussa nähdään paljon tahallisia haavoja, lyöjien väliinjättämisiä, ja jokereita otetaan sopiviin väleihin, että saadaan kuhunkin tilanteeseen sopiva ammattimies lyömään seuraava lyönti.

Pesäpallossa pelataan kaksi varsinaista jaksoa. Molemmissa jaksoissa on neljä vuoroparia, ja mikäli viimeisen vuoron tasoittavalla sisävuorolla lyömään tulossa oleva joukkue johtaa, ei sen tarvitse enää lyödä. Jakson piste-erolla ei ole merkitystä, vain jaksovoitolla. Seuraava jakso on oma kokonaisuutensa, johon aiempi ei vaikuta.

Mikäli molemmat jaksot päättyvät tasan, tai kumpikin joukkue voittaa yhden jakson, pelataan lisäksi supervuoropari. Se on yksittäinen vuoropari, jonka voittaja vie ottelun. Jos supervuoropari pelataan myös tasan, ottelu jatkuu kotiutuslyöntikisalla. Tämä vastaa vähän jalkapallon rankkarikisaa. Lyöjät yrittävät kotiuttaa kolmoselle valmiiksi asetetun etenijän. Sama lyöjä ei voi lyödä jokaisessa yrityksessä. Kotiutuskisassa toinen joukkue yrittää kotiuttaa ensin 5 juoksijaa, ja sitten vaihdetaan. Jos tämänkin jälkeen on tasan, homma jatkuu kolmen juoksijan seteissä.

Pesäpallossa Suomen (ja samalla maailman) suurin sarja on Superpesis. Superpesistä pelataan normaalia enemmän pienillä paikkakunnilla ja kunnissa, ja esimerkiksi suurkaupungeissa, kuten Helsinki laji ei ole noussut pääsarjatason lajiksi. Toinen melko tunnettu sarja on Ykköspesis, ja laji on vedonlyöntikohteissa vahvasti mukana myös naisten puolella, jossa pelataan Naisten Superpesistä ja Ykköspesistä. Kansainvälisellä tasolla pesäpalloa ei juurikaan pelata, mutta lajia on markkinoitu ulkomaille pelaamalla näytösotteluita esimerkiksi Fuengirolassa.

Pesäpallon pistelasku

Pesäpallossa saa pisteitä yhdestä runkosarjaottelusta nollasta kolmeen. Niitä voi saada seuraavilla tavoilla:

0 pistettä: Joukkue häviää molemmat jaksot, tai häviää toisen jakson ja pelaa toisen tasan. Jälkimmäisessä tapauksessa ottelu päättyy 0-1, ja vastustaja saa 2 pistettä ja yksi piste jää jakamatta.

1 piste: Joukkue voittaa toisen jakson ja häviää toisen, mutta häviää supervuoroparissa tai kotiutuslyöntikisassa. Ottelun päättyy 1-2. Yhden pisteen saa myös, jos joukkue pelaa molemmat jaksot tasan, mutta häviää supervuoron/kl-kisan. Ottelun tulos on tällöin 0-1.

2 pistettä: Joukkue voittaa toisen jakson ja häviää toisen tai molemmat jaksot päättyvät tasan, ja voittaa supervuoron tai kl-kisan. Kaksi pistettä saa myös voittamalla toisen jakson ja pelaamalla toisen tasan. Tällöin jatkovuoroja ei pelata, ja vastustaja jää pisteittä.

3 pistettä: 3 pistettä saa vain voittamalla molemmat jaksot. Tulos on tällöin 2-0 ja vastustaja jää pisteittä.

Pesäpallo ja baseball sääntöjen erot

Lyhyt listaus siitä, miten säännöt eroavat pesäpallon ja baseballin välillä

• Selkein ero on että palloa heitetään pesäpallossa pystysuuntaan ja baseballissa vaakasuuntaan. Pesäpallossa osuman saaminen yksittäisellä syötöllä on huomattavasti helpompaa
• Pesäpallossa on kolme lyöntiyritystä (pl. väärät) riippumatta osuuko palloon vai ei. Baseballissa lyöntiyrityksiä on periaatteessa rajaton määrä: jokainen laiton tuottaa hudin kahteen hutiin asti, mutta kolmannesta eteenpäin on mitätön, 4 kertynyttä väärää tuottaa vapaataipaleen, kolmas hutilyönti tuottaa palon (strikeout) ja heti kun pallo on onnistuneella lyönnillä pelissä, on juostava, riippumatta onko kyseessä ensimmäinen vai kymmenes lyöntiyritys
• Pesäpallossa kunnarin saa juoksemalla suoraan kolmospesälle. Yleensä tämä vaatii läpilyönnin. Baseballissa täydellinen läpilyönti ei ole mahdollinen, sillä pallo törmää lopulta takaseinään. Sen sijaan kunnarin saa lyömällä pallon suoraan ilmassa katsomoon, eli vastaava tulkittaisiin pesäpallossa takalaittomaksi. Kunnarin voi toki juosta myös juoksemalla pesät läpi pallon ollessa pelissä, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista, koska pallo pysähtyy takaseiniin
• Pesäpallossa pesät ovat siksak-muodostelmassa, baseballissa muodostelma on timantti, ja ensimmäinen pesä on oikealla, toinen keskellä ja kolmas vasemmalla lyöjästä katsottuna
• Pesäpallossa pelataan kaksi toisistaan erillistä jaksoa, ja ykkösjakson pisteet ei vaikuta toiseen jaksoon. Baseballissa pelataan 9 vuoroparia, ja kaikki pisteet vaikuttavat. Baseballissa saa joko voiton tai tappion, pesäpallossa pisteet voivat jakautua useammalla tapaa, kuten edellisessä osiossa käytiin läpi.
• Baseballissa ei ole jokerilyöjiä, mutta erikoisroolin pelaajien merkitys on pienempi (kaikki pelaajat kykenevät tuomaan ja viemään juoksuja)
• Pesäpallossa isoin rooli on yleensä kovilla lyöjillä, baseballissa hyvällä syöttäjällä
• Pesäpallossa suorasta kopista ilmasta saa haavan, jolla pesästä irrallaan olevat pelaajat joutuvat kotipesään, mutteivat pala, jos ehtivät seuraavalle pesälle. Baseballissa suorasta kopista lyöjä palaa aina, ja myös irrallaan olevat juoksijat, elleivät ehdi takaisin lähtöpesään kopin ottamisen jälkeen

Pesäpallovedonlyönti

Pesäpallovedonlyöntiä ei löydy kovin monelta bookkerilta, koska sen maailmanlaajuinen markkina on pieni. Kotimaisella Veikkauksella pesäpallo on isossa roolissa, ja pesäpalloon löytyy pitkävetoa, monivetoa ja tulosvetoa. Ulkomaisilta bookkereilta sitä löytyy ainakin Unibetilta ja Nordicbetilta, mutta alakohteiden määrä on melko pieni. Pesäpallo on mielenkiintoinen lajilistauksessa, sillä se on hyvin harvoin käännetty millekään kielelle. Se on siis myös englanniksi nimeltään Pesäpallo (joskus harvemmin Finnish baseball).

Pesäpallovedonlyönnissä yleisimmät vetomuodot ovat 1x2 ja moneylines. 1x2 vedossa tulos on 1 tai 2, jos kyseinen joukkue voittaa pelin ennen supervuoroa (joko 1-0 tai 2-0) ja X jos peli menee supervuorolle. Moneylines vedossa kysytään voittajaa, joka voi ratketa supervuorolla tai kotiutuslyöntikisassakin.

Under/over-vedoissa ei suinkaan kysytä jaksojen voittomäärää, eli 2-0 päättyvät peli ei osu under 12,5 vedossa, vaan tässä keksitytään jaksojen yhteisjuoksuihin. Vain kahden varsinaisen jakson juoksut lasketaan yhteen. Juoksumääriin vaikuttaa moni asia, kuten kentän muoto; Hyvinkään isolla kentällä nähdään paljon juoksuja, samoin Vimpelissä jossa pallon voi lyödä jokeen, ja kenttä rullaa. Ison tasoeron peleissä kenttä rullaa ja juoksumäärät paisuu. Sateisella kelillä pomppulyönti ei nouse, ja juoksumäärät jäävät yleensä pienemmäksi.

Pesäpallo on myös tulosvetolajina yksi parhaita, sillä juoksumäärät voi vaihdella rajustikin, ja mikään tulos ei ole samalla tavalla jättiyllätys kuin esimerkiksi jalkapallossa isommat 7-3-tyyliset tulokset. Ekstrarahakierroksilla harvinaisten tulosten pelaaminen etenkin seurantavetona voi olla erinomainen tapa hommata lisäjännitystä otteluihin.

Pesäpallovihjeet ristikaksi.com-sivustolla

Pesäpallovihjeitä on ainakin jossain määrin luvassa myös tulevalle kaudelle sivustollamme. Jos olet pesiksen aktiiviseuraaja tai paikkakunnalla alkaa vaikkapa kaatosade juuri ennen peliä (ja underin todennäköisyydet nousee), tai löytyy mitä tahansa huippukohteita, niin laita ihmeessä omat vihjeesi seurantaan.