Jatketaan saunablogia. Aiempi saunapostaus kertoi Therme Erdingistä, josta muodostuikin suosikkipaikka, jossa on tullut käytyä useaan otteeseen tämän jälkeenkin. Mitään isompia mullistuksia näissä ei ole tapahtunut, ja jokaisesta ei omaa postausta saa, vaikka aina jotain erikoisempaa joka reissuun mahtuu, kuten yhdellä reissulla Russian Banja saunaan pukkasi nakuna aivan Game Of Thronesin Arya&Sansa kaksikon näköinen parivaljakko. Todennäköisesti kyseessä oli vain hämmästyttävän samannäköinen pari ja vielä keskenään kaveruksia, mutta ei kuitenkaan kyseiset näyttelijät. Mielikuvatasolla kuitenkin paloi verkkokalvoille.
Kronologisessa järjestyksessä tuo ensimmäinen Erding-reissu ajoittui kesäkuulle 2017 ja elokuussa 2017 tein sitten romanttisemman reissun (tämäkin hyvä sanoa mielikuvatasolla, sillä aikalailla riitelyä se oli kun suhde ei ollut enää vahvoilla kantimilla) silloisen tyttöystäväni kanssa tänne. No hyviäkin hetkiä jäi ja Erdingin saunoihin ja altaisiin pääsy rentoutti aina ja hetkeksi riidat unohtui.
Tuo suhde kariutuikin hetkeä myöhemmin, ja joulukuussa (tarkemmin ottaen Suomen 100-vuotispäivän iltana) lähdin Finnairin siivillä kolmatta kertaa saman vuoden aikana Munchenin lentokentälle, josta suuntasin Regensburgiin. Saksa-matkakaveri Ekku oli nimittäin vaihdossa siellä ja pian ainakin toisella olisi ripaus maan kielitaitoakin mukana tuleville reissuille. Tuolla reissulla latasin Tinderin, hajoilin Oranjekasinon bonuksille ja stressasin jostain velasta. Kävimme pari kylpylää ja loppumatkasta kävin Erdingissä jo kolmannen kerran saman vuoden aikana. Kylpylä oli 50-100km päästä Regsusta. Tinderissä ei tullut Saksassa matcheja, enkä sitä kovin aktiivisesti käyttänytkään.
Keväästä 2018 Saksa-putki katkesi, kun kävin Barcelonassa. Barcelonassa ei ole saunoja, joten ne jutut jääköön saunablogista pois, vaikka tapahtumarikas reissu olikin. Jotain väläyksiä reissun futikseen liittyen on tässä artikkelissa.
Länsi-Saksan kiertue ja autobaanat jollain härskin kalliilla autolla
Alkuvuoden aikana oli kypsynyt ajatus siitä, että olisi siistiä lähteä kiertelemään jotain osaa Saksasta autolla, jolloin samalla reissulla voisi testata useampia kylpylöitä. Koska aiemmat reissut oli suuntautuneet Berliiniin ja Muncheniin, päätettiin Ekun kanssa että seuraava kohde voisi olla Länsi-Saksa, joka oli vielä tutkimatonta kylpyläaluetta. Samalla voisi testata Saksan autobaanat, jossa rajoituksia ei ole, vaan voi painaa lapun lattiaan pelkäämättä sakkoja. Toki sakot aika pientä jos huippuvauhdissa ajaa kolarin, mutta etenkin adrenaliini-Ekulle tämä oli oma elementti. Ja koska itsekin halusin testata miltä se tuntuu painella oikeasti kovaa autolla niin ajattelimme ottaa toki vielä autovuokraamosta minut kakkoskuskiksi.
Matkasuunnitelma oli alustavasti että lennämme taas Muncheniin pariksi päivää, ja käymme taas Erdingissä, jonka jälkeen lennämme Dusseldorfiin, josta auto matkaan ja baanalle, ja loppumatka vedetään sitten fiilispohjalta. Pari broidia, tältäkin foorumilta tuttuja lähti tuolle Munchenin osiolle mukaan, ja tarkoitus oli lähteä kotiin kun lennämme Dusseldorfiin. Toinen oli 16v ja toinen lähempänä omaa ikää, pari vuotta nuorempi, mutta koska nakkekylpylöiden ikäraja on 16v, niin ongelmaa ei ollut.
Matka alkaa tinderöinnillä
Matkapäivä oli elokuun alku 2018, futiskisat oli pelattu ja massitilannekin kisojen jäljiltä kiva. Mainittakoon että en ole mikään Tinder-pelimies, eli vaikka matcheja joitakin olisi niin olen aika laiska/arka laittamaan viestiä, koska luonne on enemmän introverttiä ja nämä bonukset tuntuu olevan aika vaikea kairata läpi, yleensä katkeaa heti alkuunsa. Yleensä nämä bonukset on myös pitänyt itse kysyä chatista eli laittaa se eka viesti, ja jos toinen ei oikein ole samalla aaltopituudella niin juttelu ei oikein johda mihinkään. Näissä bonuksissa on huomattavan usein sitä paskakasinoiden vivahdetta, jossa chatti menee kiinni yhtäkkiä vastaamatta kysymykseen. Kokemus näistä bonuksista on siis hyvin lyhyt varsinkin kun muija ei tykännyt, että näitä kairataan parisuhteen aikana (tosin enpä olisi niitä muutenkaan kairannut). Tinder-juttelut oli siis minulle lähtökohtaisesti -EV peliä ajan ja hermojen suhteen, toisaalta läpimeneviä bonuksia riittäisi yksi kunnollinen ja sitten voisi siirtyä niiden osalta kiikkustuoliin. Noniin se siitä, jos joku tipahti kärryiltä ja mietti mitä sieniä olen vetänyt, niin aiemman liibalaaban pointti oli se, että en todellakaan ole mikään tinder-sankari, ja jutut siellä aika vähissä.
Miksi sitten otin tämän kesken Saksa-blogia esille, niin syy on se, että kun olin torstai-iltana rennoin mielin (asenteella että nyt unohdetaan naiset ja keskitytään poikain reissuun) lähdössä reissuun niin totta hitossa Joensuun lentokentällä yksi aiemmin kiinnostavana pitämäni nainen, jonka olin pyyhkäissyt oikealle teki minut matchiksi, ja tietysti vähän aivot jo vähän heitti kuperkeikkaa. Ajattelin että tuolle voisi laittaa viestiä, kunhan on reissut reissattu, mutta reissataan nyt ensin, eihän naiset koskaan tee aloitetta.
Noniin, tokihan Erdingiin päästyämme tämä nainen oli ensimmäinen joka sitten laittoi viestiä tähän suuntaan, ja koska olen pitkästä Tinder-urasta huolimatta vähän noviisi siitä miten homma toimii niin tokihan se vaikutti tunnetasoon, että voisiko tästä tulla jotain. Voi olla että ennen tätä oli yksi vietnamilainen, joka laittoi myös ensin viestiä, mutta hän halusi vain kavereita. Tämä ensimmäinen tositarkoituksella laitettu viesti tapahtui lauantaina, joten teemme tässä nyt hyvin lyhyen harppauksen matkassa eteenpäin ja palaamme sitten takaisin lähtöhetkeen. Kuten elokuvissa, ja nyt myös tässä saunablogissa.
Juttu eteni aika hyvin ja vaikutti että myös tätä matchia kylpylät kiinnosti kun kerroin missä olen. Jos lähden Tinderissä johonkin juttuun mukaan, niin lähden siihen sitten täysillä, ja jo lauantai-iltana Erdingin ilotulitusten paukkuessa mietin että tässä olisi kiva olla sen muijan kanssa. Tyhmää, mutta ajatuksena oli kiva.
Therme Erding part 4
Oma matkasuunnitelmani meni siis niin että lähdin Joensuusta, ja veljeni olivat jo Helsingissä, jossa oli tarkoitus yöpyä veljen luona ja lähteä perjantai-iltana matkaan. Torstai-iltana lentoni saapui Helsinkiin samaan aikaan kun Jokereilla oli alkanut harjoituspeli Tikkurilassa. Saavuin hikisenä reppu selässä toisella erätauolla jäähallin pihaan, jossa veljet oli sisällä matsia katsomassa. Pyysin lippua niin sitä ei kuulemma voitu myydä, mutta myöskään ilmaiseksi ei päästetty sisään. Hallissa oli tilaa vaikka millä mitalla, mutta odottelin sitten viimeisen erän jäähallin pihalla. Muistaakseni samoihin aikoihin Tinder ilmoitti uudesta likestä. Sinihuulinen nainen, joka kertoi kuvauksessa, että jos pidättää pierua, ei ole sitä varten. No tästä en likeä tehnyt kaikesta huolimatta.
En edes muista voittiko Jokerit sen pelin, enhän sitä nähnyt ja eipä tuolla oikein isossa kuvassa merkitystä ollutkaan. Perjantaina lähdimme lentokentälle, ja Ekun oli tarkoitus liittyä seuraan Oulun lennolta (jossa oli kesäduunissa tuolloin). Mutta kommelluksitta ei siitäkään selvitty, sillä tuo lento myöhästyi, ja Ekku ei selvinnyt jatkolennolle. Kömpi sitten hotellille yöllä kun sai korvaavan lennon ja missasi perjantain saunasetit.
Kyseessä oli neljäs kerta kaiken kaikkiaan, kun saavuin tähän jättimäiseen kylpylään, kolme aiempaa oli kaikki edellisen vuoden aikana.
Perjantai oli kaikkien aikojen hiljaisin päivä kylpylässä, minkä olin kokenut, ja ihmettelin miksi.
Lauantain puolella oli sitten jo vilkkaampi päivä, ja tuon päivän aikana tuo Tinder-juttelukin siis alkoi. Henkilökunta kyseli jatkuvasti nuorimmaisen 16v veljeni ikää, ja se vaikutti hänen kylpyläkokemukseen negatiivisesti. Illalla oli kuten jo aiemmin mainitsin äärimmäisen upea ilotulitus, joka oli yksi hienoimmista, jonka olen koskaan nähnyt. Ilotulituksen pystyi katsomaan altaasta.
Dachaun keskitysleirillä
Sunnuntain puolella siirryimme Erdingistä Muncheniin, ja tämä olikin ensimmäinen kerta, kun olen kunnolla tämän kaupungin keskustassa käynyt. Tämä oli välipäivä kylpylöistä. Mielessä kaihersi että hyvin jonkun aikaa jatkunut juttelu Tinderissä oli kariutunut. Viimeisin kysymys oli yleisluontoinen, eikä millään tavalla henkilökohtainen, mutta siihen ei tullut vastausta. Ajattelin että kävi taas perinteiset.
Menimme päivällä Dachaun keskitysleirille. Päivä oli järkyttävän kuuma ja paikka oli karu. Keskitysleirillä kiersimme yleiset tilat, vankikopit, jossa ei mahdu istumaan (eristyksissä oleva vanki joutuu alle 1x1m tilaan pitkäksi aikaa), vessat jossa pöntöt oli vierivieressä (ujopaskan tai kusen omaaville paskempi juttu), jättimäiset rivit parakkeja, joista suurin osa oli purettu, mutta osa oli jätetty paikalleen. Löytyi myös runsaasti infoa vangeista ja oloista. Kesällä vankikoppien lämmöt käännettiin kuulemma täysille ja talvella kytkettiin pois kokonaan. Dachau ei ollut keskitysleireistä suurin, mutta kuuleman mukaan esimerkiksi paljon julmempi mitä Auchwitch.
Pahamaineinen kaasukammio oli itselleni hieman yllätys. Kyseessä oli hyvin pieni tila, jonka ulkopuolella oli tekstejä, jotka viittasivat suihkuun. Tila oli erillään muista, ja mökki jossa kaasukammiot oli oli hyvin pieni verrattuna muihin tiloihin. Ilmeisesti vangeille kerrottiin, että he pääsevät suihkuun, ja kun menivät sisään, ovet lyötiin lukkoon ja kaasua perään. Viereisessä huoneessa oli pitkiä polttouuneja, jossa ruumiit poltettiin.
Dachaun leiriltä lähtiessäni joku hemmetin pörriäinen pisti minua käsivarteen. Olimme aamupalalla Erdingissä sulkeneet yhden ampiaisen kahden lasin väliin loukkuun, koska se häiritsi ruokailuamme, ja nyt tämä kiusankappale päätti kostaa. Ilmeisesti ampiaisten viestitoimistolla toimii hyvin radioyhteydet. Päivä oli kuuma, jano oli kova ja nyt kättä pakotti, mutta kokemus oli kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen.
Bayern Munchen-Manchester United-ottelussa
Ilta jatkui Bayern-ManU harkkaottelulla. Harkkaottelut eivät lähtökohtaisesti kiinnosta minua urheilullisessa mielessä, mutta kun ajankohta sattui tällaiselle matsille just eikä melkein, niin pitihän se liput tänne hommata ja käydä kokemassa Allianz Areenan tunnelma.
Kun olimme valumassa ottelun sisälle, Tinder-match laittoi viestiä. Ei hän kysymykseen vastannut lainkaan, mutta jatkoi uudella aiheella. En aina ymmärrä naisia. Miten ne aina valitseekaan juuri sopivimmat ajat ja ignoravat silloin kun olisi aikaa jutella. Tai no, jos Tinderistä puhutaan niin aika harvassa ne viestit on muutenkin. No, kyllähän siinä taas toiveet heräsi että josko nyt tästä jotain ja pelistä muistan aika vähän, kun alkuajan siinä vain kirjoittelin. Bayern teki maalin ja valot välkkyivät ja yleisö hurrasi. Peli päättyi muistaakseni 1-0, joten urheilulliseksi spektaakkeliksi se ei noussut, mutta pelin jälkeen se ihmispaljouden määrä ja areenan loistokkuus niin sisältä kuin ulkoa teki vaikutuksen. Mennessämme sisään tämä soikio oli valkea, mutta ulos tullessamme se hehkui punaisena. Moderni ja tunnelmallinen areena.
Allianz Areena ennen peliä, pelin aikana ja pelin jälkeen
Vabali Spa Dusseldorf ja autobaanalla
Maanantai-aamuna lähdimme varhain Ekun kanssa kohti lentokenttää ja broidit viettivät vielä päivän Munchenissa ennen paluulentoa Helsinkiin. Turvatarkastuksessa oli jotain häslinkiä, ja meinasin taas myöhästyä lentokoneesta. Juoksuksi piti laittaa, joten taitaa olla enemmän tapa, että homma menee viime tippaan.
Dusseldorfissa lunastimme lentokentällä auton. Alunperin olimme varanneet jonkun luksus-Mersun, mutta sitä ei ollut, joten punainen Jaguar oli automme reissussa. Kyllähän sillä kelpasi painella menemään, kun kissapeto kehräsi alla ja Groove Coveragen Runaway pauhasi ämyreistä. Emme vielä testailleet baanoja, menimme hotellille ihmisten nopeutta ja sitten ajelimme Vabali Spa Dusseldorfille. Saunablogin ensimmäisessä osassa ensimmäinen saunakokemus oli nimenomaan Vabali Spa, ja kyseisen kylpyläketjun toinen puolisko löytyi täältä.
Kyseessä oli hyvin samankaltainen kylpylä kävijäkuntansa, saunojen ja saunashow-sessioiden yms puolesta kuin Berliinissä – eli ei jättimäinen mutta tunnelmaltaan aivan loistava. Näköalasauna avautui järvelle, jossa vesi kimmelsi kuin timantit ja tunnelma oli kaiken kaikkiaan rento, saunamaisterit hyvännäköisiä (ne naismaisterit, varmaan naisten mielestä miehetkin) jne. Kaiken kaikkiaan tämä oli upea paikka, johon olisi voinut jäädä pitemmäksikin aikaa, mutta kuten Miljoonan Pelle laulaa niin moottoritie on kuuma ja muiden kaupunkien kylpylät meille huutaa tai jotenkin sinnepäin.
Yön jo tummetessa lähdimme kylpylän jälkeen testaamaan autobaanaa. Kovimman nopeuden tiet olivat vähän kauempana keskustasta, joten hetken niitä sai etsiä, mutta kun ne löytyi niin lappua lattiaan ja adrenaliinit huippuunsa. Pakko sanoa että kovassa vauhdissa alkoi vähän pelottaa, ja pitää nostaa hattua formulakuskeille, että vääntävät vieläkin kovemmissa vauhdeissa läpi uransa. Siinä kun yksi jantteri kääntää eteen niin mennään eikä meinata. Ekku kokeili ensin rajoja ja päälle 200kmh taisi nopeus nousta. Hieman jännittyneenä sitten itse rattiin ja kyllä se jo 160kmh jälkeen alkoi tuntua että nyt mennään melko kovaa ja kun en tarpeeksi kokenut kuski ole, niin ajattelin että en hengelläni enempää leiki. Sain myös elämäni ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat ylinopeussakot tuolla noin 20-30min pätkälläni melkein heti kun rattiin hyppäsin – kyllä autourheilun ja huippuvauhtien maassa onnistuin siinä, missä en ole kertaakaan rajoitusten kehdossa Suomessa onnistunut.
Kamera oli ovelasti piilotettu reunakaiteiden väliin ja välähti rajoitetulla pätkällä suoraan päin näköä. Myöhemmin autovuokraamon postissa laittamassa sakossa nopeus oli 99kmh kasikympin alueella ja sakko oli kolmekymppiä. Sakko oli kohdistettu Ekulle, koska oli ykköskuskina, ja koska tällä saatiin byrokratiaa vähennettyä, niin Ekku otti sakot nimiinsä, ja yhden varoituksen. Kymmenestä tulee vissiin jonkunlaista ajokieltoa, eli halvalla selvittiin joka tapauksessa.
Baden Badenia Baden Badenissa
Dusseldorfissa päätimme tehdä seuraavan päivän planina reissun Baden Badeniin, ja popittaa Chisun tunnettua kappaletta sinne saavuttuamme. Kuuluu niihin hölmöihin Life Goaleihin, joista puuttuu itseltäni mm. hampurilainen Hampurissa tai splittaus Splitissä (Ilellä taisi tämä jälkimmäinen olla jo vyöllä jos oikein muistan). Myös kliseinen viiniä Wienissä puuttuu, mutta sveitsinleikettä Sveitsissä on jo hankittuna. Molemmat maat (Itävalta ja Sveitsi) tuli toki tutuksi toisella reissulla, mutta Wien jäi väliin. Tästä ehkä myöhemmin blogia tiedossa. No, näitähän riittää, ranskalaiset Ranskassa on helppo, ja paskalla Paskassa on toteutettavissa mutta persettä Pērseessä voi olla jo haastavampi. Mainittakoon että Paska on kunta Saksassa ja Pērse jokin joki Latviassa tämän artikkelin mukaan. Mutta ennen kuin homma lähtee sivuraiteille niin palataan aiheeseen…
Dusseldorfista oli matkaa autobaanoja pitkin Baden Badeniin muutama sata kilometriä. Baden Badenia pidetään tietynlaisena ikonisena kylpyläkaupunkina ja se on maailmankuulu kasinostaan, joten sekin päätettiin käydä kokeilemassa samalla. Ajomatka alkoi tiistaina ja pitkin baanoja painettiin menemään ja välillä käytiin syömässä jossain huolto-asemalla, ja kelpasihan se Jaguarilla parkkiin mennä. Suomeen nähden Saksassa on toki huomattavasti enemmän loistoautoja (kuten Porscheja ja hienoja Bemareita) kuin Suomessa, mikä ei sinänsä ihme ole, kun ottaa autoverot ja autobaanojen nopeusrajoitukset huomioon.
Juttelin Tinder-matchin kanssa Whatsappissa yhtäjaksoisesti koko matkan, joten matka meni aika nopeasti. Tinder-match halusi tavata, mutta toki samalla matkan aikana ilmeni asioita, että kaikki jutut ei matchanneetkaan sillä tavalla, kuten huumorintaju ja jotkut muut seikat. Myös yllättävä juttujen katkeaminen ja sitten jatkuminen kuin edellistä ei olisikaan tuntui omituiselta, ja kun en ole Tinderissä niin kokenut, niin en osannut yhdistää että siinä maailmassa se saattaa olla jopa normaalia. Olin kuitenkin valmis tapaamiseen, mutten ollut enää yhtä varma kuin aiemmin.
Kun Baden Badenin kyltit ilmestyivät kadunvarsiin Chisu laitettiin soimaan ja videotakin siitä piti ottaa. Kaupunki oli pieni, ehkä muutaman kymmenen tuhanteen asukkaan pikkukaupunki, jonka miljöö oli viihtyisä ja puistomainen ja asukkaat uskoakseni iäkkäämpää ikäpolvea.
Vähän aikaa Baden Badenin kylpylätarjontaa tutkaillessamme huomasimme että eihän koko paikassa taida olla kuin yksi kylpyläkompleksi, joka koostuu Friedrichbadista ja Caracalla Spasta, että ei tämä nyt mikään kylpylöiden Mekka taida olla.
Friedrichsbad Baden Baden – selänpesussa
Ensimmäisenä iltana Badenissa eli tiistaina päätimme mennä Friedrichsbad-nimiseen paikkaan, ja pitää sanoa, että se oli ehkä oudoin kylpyläkokemus ikinä… Jo meneminen sinne oli haastavaa, sillä keskusta oli erittäin ahdas ja tukkoinen, ja kylpylän edustalla oli vain pari parkkipaikkaa. Kun ajoi väärään kohti, saikin sitten peruutella ihan kunnolla ja peruutustutka autossa vinkui koko ajan. Selvisimme kuitenkin kolhimatta autoa (onneksi Ekku ajoi) ja sitten löytyi jostain aivan eri kohdasta sisäänkäynti parkkihalliin, jossa oli reilummin tilaa.
Menimme kylpylään ja maksoimme liput, ja perinteisestä kylpylästä poiketen kyseessä oli jonkunlainen rata, joka käytiin huone huoneelta läpi numerojärjestyksessä. Ensimmäisessä huoneessa maattiin jossain höyryisessä huoneessa, ja seuraavana vuorossa olikin selänpesu (ja koko muunkin kropan niin selällään kuin mahallaan) saippuointi ja harjaus. Tämä oli ehkä homoin kokemus, jonka on heteromiehenä joutunut kokemaan, eli laitettiin alasti makaamaan johonkin pesupöydälle ja sitten karvainen mies tuli saippuoimaan ja harjaamaan ympäri kroppaa. Mietin että koskeekohan se jalkoväliin, mutta ei onneksi, luultavasti olisin huutanut tai lähtenyt litomaan. No selänpesu oli suoritettu ja jatkoimme seuraavaan huoneeseen, joka oli roomalaistyylinen huone jossa haisi pahalle, ja veden tiplutus kuului, ja siinä oli eri korkuisia tasoja, joissa piti seisoa tietty minuuttimäärä. Huone näytti ruosteiselta tai jotenkin ränsistyneeltä ja jäi epäselväksi kuuluiko haju siihen kokemukseen, todennäköisesti.
Sen jälkeen oli lievempiä kahluuhuoneita yms, ja loppupätkä oli kaiken kaikkiaan tylsempi, jossa sitten aina siirryttiin seuraavaan ja lopulta jäähdyttelemään parvekkeelle. Porukkaa oli tosi vähän ja vaikka kokemus oli erikoinen, niin vähän wtf-fiilis siitä jäi.
Baden Baden kasinolla
Kovasti kehuttu Baden Badenin kasino piti kokea. WTF-elämykset jatkuivat täälläkin, sillä kasino ei ollut ollenkaan sellainen mitä olimme kuvitelleet, ja jäi hyvin vahva epävarmuus siitä, olimmeko oikealla kasinolla. Onko näin pienessä paikassa useampi kasino? Rakennus jossa kasino sijaitsi oli kauppakeskusmainen vanha rakennus, mutta siinä oli sekoitus kartanomaisuutta. Kasinon sisälle päästyämme siellä oli kuitenkin vain jonkun verran slotteja ja bläkäriä tai muita pöytäpelejä ei ollut tarjolla laisinkaan. Kasino oli ulkomaiden kasinoista surkein, jossa olen käynyt, mutta olen kuullut muilta, että kasinolla olisi Blackjack ja jotenkin näistä kertomuksista tuli aivan erilainen kuva paikasta, mitä itse koin. Ehkä se oli arkiaikaan suljettu tai sitten päädyimme ihan eri paikkaan. Joka tapauksessa muutama lantti slottiin ja siitä tuli muistaakseni voittoakin muutama kymppi ja kassan kautta pois. Pettymys tästä paikasta kaiken kaikkiaan jäi.
Caracalla Spa Baden Baden
Varsinainen Baden Badenin ylpeys ja normaalimpi kylpylä oli tämä Caracalla, johon päädyimme seuraavana päivänä, joka oli keskiviikko. Täytyy sanoa, että kylpyläkaupungin leima romahti aika tehokkaasti, kun selvisi että tässä on Baden Badenin kylpylätarjonta ja tietää mitä Saksan isommat kylpylät voivat tarjota. Kylpylä muistutti hieman Vuokatin Katinkultaa aikana, jolloin Saunamaailma oli elossa, sillä poikkeuksella että uikkaripuoli on Vuokatissa isompi kuin täällä, ja saunamaailma pienempi. Kävijäkunta saunamaailmassa oli melko paljon iäkkäämpää kuin Saksan monissa kaupungeissa. Jonkun verran oli arabitaustaisia nuorempia miehiä ja pääosin vanhempia naisia. Saunamaailmapuolella oli myös poreamme, joka suljettiin vähän väliä veden kiehuessa kuin perunakattilassa. No ehkei sentään kiehunut, mutta kuumeni liikaa.
Parhaiten on jäänyt kohtaus, jossa eräässä saunassa istui muistaakseni 5-6 arabimiestä meidän lisäksi, ja Saunamaailman puolelle ja tuohon saunaan eksyi pari nuorempaa naista. Kun naiset sitten nousivat lauteilta niin kaikkien miesten päät kääntyvät heitä kohti yhtäaikaa ja katse seurasi kulkijaa (tai kulkijoita). Tämä on jäänyt parhaiten tästä paikasta mieleen ja naurattaa toisinaan.
Caracalla Spa:ssa on monesta saksalaiskylpylästä poiketen myös perinteinen uikkaripuoli
Mediterana Köln
Torstaina lähdimme paluumatkalle. Tinder-juttelut oli hieman vähentynyt. Matkaan lähdimme kuitenkin jo hyvissä ajoin päivällä, ja paluumatka meni nopeasti kun nopeusrajoitukset ovat mitä on. Matkalla viihdykettä toi kun Ekku laittoi puhelinmyyjän autokajariin ja kun myyjä tarjosi Aku Ankkaa, niin tiettyihin Sanoma Median eriäviin arvoihin vedoten kieltäytyi tilaamasta. Myyjä venkosi hetken vastaan, mutta kun oli ilmeistä että asiasta oltiin eri mieltä, niin myyjä totesi vain ”no en ainakaan minä ole sitä mieltä”. Lehti jäi tilaamatta ja matka jatkui.
Köln oli melko lähellä Dusseldorfia, josta paluulentomme Muncheniin lähtisi varhain lauantai-aamuna. Tarkoitus oli siis käydä vielä perjantaina Dusseldorfin Vabalissa uusi kierros. Paluumatkalla vain muutamia kymmeniä kilometrejä ennen Dusseldorfia menimme kuitenkin illaksi Kölnin lähellä sijaitsevaan Mediterana-nimiseen kylpylään. Aluksi paikka vaikutti sokkeloiselta ja sekavalta, mutta iltaa kohden tunnelma muuttui todella rennoksi, miljöö ja iltavalot olivat erinomaiset ja paikassa oli useita erikoisia saunoja ja omanlaisiaan sauna-aufgusseja. Myös kokista sai automaatista pulloissa rannekkeella, ja tämähän helpotti huomattavasti tämän nektariinin tilaamista ja ehdoton plussa (joissakin paikoissa saa 0,2l laseissa ja sehän ei janoisena riitä). Pelasimme myös Ekun kanssa kylpylässä shakkimatsin pitkästä aikaa, ja tappio tuli. Saattoi olla jopa ensimmäinen tai aivan ensimmäisiä laatuaan.
Ehkä awkardein kokemus tuli saunashowssa jossa valot sammuivat yhtäkkiä. En nähnyt yhtään mitään, en vierustoveria en omaa kättäni. Hetken ajattelin oikeasti että kuuluuko tämä tähän show:hin vai lähtikö mulla näkö jostain yrtistä tms, jota kiukaalle kaadettiin. Kyllä siinä sai useamman minuutin kuumotella, sillä olisi voinut kuvitella että edes jotain valonkajastusta tulisi, mutta täysin blackout oli. Silti saunamaisteri veti shown, joten hyvin pitää muistaa mihin astuu. Kun valot syttyivät niin fiilis oli että ”huhhuh”.
Kaiken kaikkiaan paikka oli rento ja todella mukava, ja kuuluu paikkoihin, jossa aion käydä uudelleen, jos lähempänä aluetta liikun. Kävimme vielä yöaikaan McDonaldsissa. Kultaiset kaaret ovat osoittautuneet mukaviksi paikoiksi käydä safkaa, kun kaikki muut on kiinni, vaikkei muuten ravintolamaailman suurimpiin elämyksiin mäccäriateriat kuulukaan.
Radiomastossa, Vabalissa ja Erdingissä
Perjantaina kävimme Dusseldorfin korkeassa radiomastossa, jonka korkeus oli jotain 160 metrin pintaan, ja näköalatasanteen päällä vielä masto jatkui. Vaikka allaolevassa kuvassa näyttääkin korkeanpaikankammoisille hurjalta, niin välissä oli tukeva lasi. Hienon kuvan kuitenkin sai. Illalla vielä Dusseldorfin Vabaliin rentoutumaan, ja tässä myös yksi paikoista, jossa tulee käytyä, ehkä jo ensi syksynä, riippuen miten korona vaikuttaa matkustamiseen.
Lauantaina lähdimme varhain hyvin vähillä unilla palauttamaan auton, jonka jälkeen lensimme Dusseldorfista takaisin Muncheniin. Lento Helsinkiin lähti vasta illalla, joten vielä oli mahdollisuus käydä pikavisiitti Erdingissä. Otimme taksin, ja kuski osoittautui hyvin rennoksi tyypiksi, joka kertoi että joskus käynyt siellä ja tykkäsi tisseistä jne. Kehui myös tuoneensa 15-vuotiaita tyttöjä sinne, mutta itse käy harvoin kun ei ole varaa ja jotain tällaista. Heitti myös leukaa että voisi tuoda meille sinne tyttöjä. Legendaahan näissä oli osa, mutta lupautui tulemaan hakemaan takaisin ja sovittiin kellonaika. Erdingissä tuli nukuttua lepohuoneessa useampi tunti, ja rahallisestihan tämä oli aika kallis vetää edestakaisin taksilla 30-40km ja maksaa lippu siellä, mutta nämä ovat näitä juttuja, joihin pelivoittoja mieluusti satsaa. Ainakin paljon mieluummin kuin kuoppaamiseen.
Reissu oli äärimmäisen rentouttava ja päätettiin, että tästä on tehtävä jokavuotinen perinne. Seuraavaa reissua loppukesälle 2019 suunnittelimme siis, ja tällöin määränpäänä oli Saksa-Sveitsi-Liechtenstein-Itävalta-Saksa kiertue.
Miten siinä Tinder jutussa sitten kävi?
Tinder juttu kesti osapuilleen juuri sen reissun ajan. Juttelu oli vaisumpaa ja ei loppujen lopuksi klikannut sillä tavalla kuin olisi toivonut, ja olin jossain määrin miettinyt myös että exän kanssa on vielä paljon selviteltävää ja oli tullut usein uniinkin. Palasimme vielä exän kanssa yhteen ja sitä yhteenpaluun riemua kesti 1,5 vuotta, jonka aikana ehdimme käydä kerran Vabali Berliinissä, kerran Erdingissä ja suhde loppui niin ikään ollessani Saksassa poikain reissulla Berliinissä. Hemmetin naiset. Ja se ajoitus…
Sen ampiaisen piston takia sai vielä käydä lääkärissä kun viikon päästä pistokohtaan ilmestyi borrelioosia muistuttava jättimäinen punainen möllykkä. No ei kuulemma voinut olla, koska kyseessä oli ampiainen, joten turha käynti. Hemmetin pörriäiset.