Koronavirus on myllännyt maailmaa ja urheilu on pysähtynyt ympäri maailmaa. Voidaankin taas palata hetkeksi tähän suomalaisten suosikkiurheilulajiin eli saunomiseen. Jälleen blogille tyypilliseen Saksan malliin. Korona ja sauna ei tietysti ole hyvä yhdistelmä, ja tälläkin hetkellä kaiken muun ohella myös nämä Saksan kylpylät ovat kiinni tartuntojen ehkäisemiseksi, mutta palataan tässä vuoteen 2017 ja kesään. Ensimmäinen reissu oli takana ja kipinä oli saatu, tätä piti kokea lisää!
Munchenin lähellä on kuulemma maailman suurin kylpylä
Ei mennyt kovin kauaa Berliinin Vabali-reissun päättymisestä, kun matkakaverini ja serkkuni Ekku oli kaivanut netistä tietoa, että lähellä Munchenia löytyy maailman suurin kylpylä, nimeltään Therme Erding, jossa on vesipuistopuoli ja nakkepuoli. Kirjoitushetkellä näin ei kaiketi enää ole, vaan sama firma on tehnyt Romaniaan isomman, mutta tuolloin kyse oli isoimmasta kylpylästä. Lisätietoa kylpylästä kerättiin nopeasti ja selvisi, että kaiken kaikkiaan kylpylä on kooltaan 180.000 neliötä ja siellä olevalla sauna-alastonpuolella on peräti 26 saunaa (nyt määrä on kasvanut ainakin yhdellä). Paikka kuulosti heti alkuun sellaiselta must-be-there-paikalta, joten varauksia tekemään.
Kylpylän yhteyteen on rakennettu hotelli, jonka huonemaksuun kuuluu kylpylän vapaa käyttö, joten tämä sopi tarkoituksiin. Mikäli alkaa tuntua siltä, voi välikuolemaa käydä ottamassa huoneessa ja jatkaa sitten uudella innolla. Hotelli oli sairaan kallis, ja hinta nousi henkilömäärän mukaan. Kairaukset oli kuitenkin mennyt hyvin ja olimmekin varaamassa sieltä kalleinta huonetta nimeltään Panorama. Mitään panodraamaa siellä ei kahden heteromiehen välillä toki tapahtunut, mutta hyvät näkymät avautui hotellin parvelta suoraan kylpylän alkuosioon ennakkotietojen mukaan.
Varaukset sisään ja kesäkuun loppua odottelemaan – ei tämä mikään surkea paikka voi olla
Hotel Victory – kaikki miehet kannelle ja glamouria viimeisen päälle
Matka sujui melkolailla kommelluksitta, ja Joensuusta yhden vaihdon kautta saavuimme Munchenin kentälle ensimmäistä kertaa. Voitaneen sanoa, että en tuossa vaiheessa tiennyt, miten monta kertaa tulen samalle kentälle vielä laskeutumaan, mutta ei tosiaankaan jäänyt viimeiseksi lennoksi.
Kylpylä sijaitsi maalaiskylässä nimeltä Erding, tarkemmin ottaen pikku-Erdingissä, joka oli varsinaisen Erdingin jonkunlainen pienempi taajama. Nimi on varmasti oluen ystäville ja ampumahiihtoa seuraaville tuttu, onhan Erdingerin mainoksia ympäri latujen varsia. Matkaa Erdingistä Munchenin keskustaan on arviolta parikymmentä kilometria, ja suunnilleen saman verran lentokentältä oli matkaa kylpylälle. Nappasimme siis taksin ja ajelimme Saksan autoliikenne huomioiden melko rauhallisten maanteiden ja silmänkantamattomiin kukoistavien viljapeltojen läpi kohti kylpylää. Viljaa ja peltoa riitti, mutta jostainhan se olut on tehtävä, jota ihmiset litroittain kaataa kurkusta alas.
Taksi saapui perille, ja keskeltä peltoja kohosi järkyttävän kokoinen matala mutta leveä kompleksi. Taksin jättöpaikka vastasi jossain määrin aluetta, johon rikkaat tulevat pitämään kutsuja. Isoista ovista sisään ja sisältä tämä näytti jopa enemmän luksushotellilta.
Hotelli oli rakennettu suuren laivan muotoon. Halvimmat huoneet oli tyyliltään pelastusveneitä, hotellin pellon suuntaan aukeavalle sivustalle. Mukavuudeltaan toki paremmin varusteltuja kuin pelastusveneet. Seinät kaartuivat kimallellen pelastusveneen sisäpinnan muotoisina, ja veneen terävin kärki oli sitten parveke. Muut huoneet olivat mm. kapteenin kajuutoita tai näköalahuoneita. Erittäin tyylikkäitä ja hienoja kaikki.
Respasta annettiin ohjeiksi, että huonerannekkeelle vingutetaan loman aikana kaikki kulut (hieronnat, ruokailut ja pieni lisämaksu saunaosiosta) ja maksu lopussa. Kylpytakissa voi liikkua kylpylän ja hotellin väliä ja pyyhkeen voi käydä aina halutessaan respasta vaihtamassa. Myöhemmin osoittautui, että tälle oli tosiaankin tarvetta, sen verran litimärkänä pyyhe oli aina kylpyläpäivän aikana.
Hissillä yläkannelle matkustaessa hissin seinällä virnisteli liikkuvana animaatiokuvana Admiral Nelsonin hahmo, joka iski silmää. Nelson kuuluu #vainerdingjutut inside-kategoriaan, ja esimerkiksi miehestä tehty slotti muistuttaa tästä huikeasta paikasta.
Monesta hotelllihuoneesta avautuu näkymä kylpylän alkuosaan
Ensikokemus kylpylään jäi vajaaksi
Samana iltana ehti vielä muutamaksi tunniksi kylpylään tutustumaan. Vaatteet hotellihuoneeseen, kylpytakki niskaan, släpärit jalkaan ja uikkarit varmuuden vuoksi kylpytakin taskuun, siinä oli varustus jolla tämä tutkimusmatkailuretki lähdettiin suorittamaan. Juhlavista liukuovista kylpylän puolelle, ja rannekkeella kuittaus kylpylään sisäänkirjautumisesta. Sinisenä kimmeltävät uima-altaat kantautuivat silmänkantamattomiin. Kävelymatkaa oli tässä 18 hehtaarin paikassa melkoisesti, ennen kuin saunaosastolle päästiin. Koko tämän matkan on altaita, ruoka -juoma -ja jäätelökojuja, vesiliukumäkiä ja erittäin suuri vesipuistokin löytyi.
Vesiliukumäkiosasto oli muistikuvani mukaan ensimmäisellä reissulla rempassa, mutta siitäkin lyhyt kuvaus myöhemmin, kun myöhemmin tuli tämäkin kokeiltua.
Melko suoraan suuntasimme kuitenkin saunapuolelle, jonne oli tosiaan useita satoja metrejä kävelymatkaa, ja kun käytävällä on ahtaampia kohtia, jossa aina joku lyllertää kun itsellä askel olisi ripeämpi niin mielessä soi Apulannan sanat ”kun lauma polkee paikallaan”. Tämä sama sanoitus tulee kylläkin monesti lentokoneessa purkautumisvaiheessa ja monessa muussa kohdassa mieleen, jossa ei voi vaan ymmärtää miten joku jää aina tulpaksi (aina silloin kun ei itse ole se tulppa)
Saunapuolelle vaadittiin vielä rannekkeen uusi kirjaus, ja tästä otetaan 12e lisämaksu, mutta vain kerran päivässä. Saunapuolelle tulee myös toinen reitti, joka tulee päiväkävijöiden pukuhuoneiden suunnasta. Erdingiinhän voi toki ostaa lipun myös kylpylään ilman hotelliakin, ja tänne pääsi eri sisäänkäynnistä, oli yhteispukuhuoneet, suihkut ja suihkujen kautta tultiin samaan aulaan, johon nyt saavuimme hotellin ja vesipuiston puolelta.
Alkuvaikutelma oli että ”ihan ok, kyllä täällä viihtyy”. Aulan jälkeen oli ns. sydänravintola, jossa sai tilata ruokaa tai juomaa. Plussana tässä oli että täältä sai ostettua kokista puolen litran pulloissa, mikä on harvinaista näissä, yleensä sitä myydään mikkihiirikoossa kahden desin pulloissa, ja eihän sillä jano lähde, vaikka hyvältä maistuu. Oluen tilaaminen saksassa on kinkkistä, jos ei tykkää weisbieristä eli vaaleasta vehnäoluesta, on vähän epäselvää, onko normaali olut heille tämä vaiko se perus lager. Miten pitää sanoa jos tilaa tavallisen oluen, ettei saa kissankusta. No makumieltymyksiä on monia, mutta eihän tuo wiesbier mikään nautinto ole, toki tumma dunqel on selvästi parempi.
Palatkaamme paikan ravintola -ja tarjoilukulttuuriin vielä myöhemmässä vaiheessa, kun pääsemme allasosastoille. Ensimmäisestä ravintolasta seuraava aula oli roomalaistyylinen lasikatolla varustettu aula. Keskellä oli matala kellumisallas nuudeleineen ja reunalla oli jacuzzi ja kolme viileää saunaa. Nämä ovat paikan turhimmat saunat, Tepidarium, Laconium ja Caldarium. Lämpöä näissä on muutama kymmenen astetta, joten kuka nyt kylmässä saunassa istuisi pitempään. Altaita ja Jacuzzia ympäröivät roomalaiset patsaat, joista osa naishahmoista peitteli kriittisiä paikkojaan ja toiset pönöttivät kuin suomalainen mies uimahallin pukkarissa naissiivoojan tullessa paikalle.
Nuudelit keskialtaassa mahdollistavat kellumisen vesirajassa niiden varassa. Veden pintajännite aiheuttaa nuudeleilla kelluessa mielenkiintoisen tuntemuksen.
Jacuzzi on yleisesti ottaen mukavasti ruplattava puolikuun muotoinen paikka rentoutua, mutta miinuspuolena kyseisessä Jacuzzissa ei ole mahdollista itse säätää ruplatusta päälle tai pois, vaan se lähtee tietyin väliajoin päälle ja muut ajat lillutaan sitten ilman.
Tätä roomalaista aula-aluetta ympäröi käytävä, jossa oli kolme saunaa, vihreä höyrysauna jossa oli erityisen kostea ilma ja luonnollisesti höyryä. Nämä höyrysaunat ovat erityisesti naisten suosiossa. Niihin ei oteta erikseen pyyhettä, vaan kuminen alusta, joka pestään vedellä. Tämän vieressä on koivusauna, jossa koivunrungot toimivat saunan listoina ja tunnelma on kuin juhannussaunassa Suomessa. Tämän alueen ns. pääsaunana toimii kuitenkin citrussauna, joka on iso mutterin muotoon rakennettu sauna, jossa on keskellä sitrushedelmin koristeltu kiuas ja sauna on valoisa ja siellä soi rauhallinen musiikki. Tämä toimii monen saunashown näyttämönä ja täällä pidetyistä Summer Feeling-aufgusseista sai aina mehujään shown päätteeksi, ja saunashowt eli aufgussit ovat täällä vedetty omalle levelilleen. Kerron näistä lisää myöhemmin. Jos aufgussit eivät ole terminä tuttu, lue Saksan saunakulttuurista edellisestä saunablogin postauksestani
Lisäksi alueella oli kylmä-kuuma edestakainen kahluuallas, suihkuja ja ulos lähtevä käytävä. Kävelimme käytävää ensimmäisenä päivänä, ja se johti melko tyhjään huoneeseen, jossa oli yksi viileä allas, joka oli melko tyhjä. Ajattelimme että kylpylä loppuu siihen, ja mietimme että kylläpä täällä kai muutaman päivän viihtyy…mutta pahastipa oli pojat väärässä, sillä hyvin moni sivukuja jäi tutkimatta ja myös eteenpäin olisi päässyt, vaikka kuinka pitkälle.
Tämähän jatkuu vaikka kuinka pitkälle
Hotellihuoneeseen palattuamme tutkimme vähän karttaa tarkemmin ja huomio oli, että puoliakaan kylpylästä ei oltu vielä nähty. Tämähän jatkuu vaikka kuinka pitkälle ja useampaan haaraan. Olimme käyneet vain pintaraapaisulta kylpylän ”eteisessä” ja kuvittelimme että se oli siinä. Aamua siis odotellen ja sitten takaisin kylpylään.
Kokonaisuutena 180.000 neliön kylpylä on massiivinen kompleksi
Ja tosiaan, se hiljainen huone, jossa oli viileä allas jatkuikin siitä vielä vaikka miten kauas eteenpäin ja saavuimme isoon hallimaiseen alueeseen, jossa oli jättikokoinen uima-allas, trooppinen paratiisi ja runsaasti lepotuoleja. Altaalta lähti reittejä ja sivuhaaroja useampaan eri kohteeseen, ja itse altaassa oli kaksi allasbaaria, joissa juomien tilaaminen rannekkeella onnistui. Juoman sai juoda missa kohti allasta halusi, eli mitään rajoituksia tälle ei ollut.
Allasta reunusti ns. porepedit, jossa voi makoilla poreiden ruplattaessa juomaa siemaillen. Alkoholijuomissa kylpylä on asettanut limput, eli kolmen juoman jälkeen ranneke ilmoittaa kiintiön olevan täynnä. Altaan päällä on jättimäinen lasikatto, ja noin puolet altaasta menee ulkoalueelle, jossa olisi aurinkoisella kelillä lippis ja aurinkolasit tarpeen ja siellä on usein tullut olkapäät poltettua. Toinen allasbaareista sijaitsee ulkoalueella, ja siellä on myös kovasti virtaava pyörrevirta, jossa parit menevät etenkin yön romanttisina tunteina reppuselässä virran mukana eteenpäin.
Ravintoloita on paikassa useita, ja niistä voit ostaa jäätelöä, juomaa tai ihan mennä kylpytakissa tai jopa pyyhe päällä syömään.
Aiemmin mainittujen pikkualtaiden ja tämän ison altaan lisäksi löytyy paratiisialueelta verhoilla suljettu erillinen alue, jossa on myös nuudelit, ja veden alla soi vedenalainen musiikki. Tässä altaassa järjestetään muutaman kerran päivässä ns. Aqua Balance, jossa yksi saunameistereistä tulee vetämään nuudelista, ei ei siinä mielessä kuin kuvittelit… eli vetää Aqua Balanceen tulleita kävijöitä hiljalleen ympäri allasta vuorotellen kahlaten itse altaassa.
Saunaosastoja tästä uudesta auenneesta maailmasta löytyi runsaasti, yksi haara johti alueelle, jossa erikoisia saunoja on runsaasti. Löytyi hieman Tuonela-tyyppinen suolasauna, jossa seinät hohkavat punaisena ja risuja roikkui katosta. Täällä lämpötila on löhöilyyn ja makoiluun miellyttävä 50 astetta, ja se on hyvä paikka lämmitellä. Tämän suolahuoneen vieressä on geisir-sauna, jossa islantilaistyylinen geysir purkautuu muutamien minuuttien välein keskeltä kiuasta, tästä seuraavana on selänpanerointi sauna, jossa selkänoja hohkaa lämpöä ja lämmittää mukavasti selkää, mutta ei polta. Toisella puolella on Suomimökiksi nimetty Finnenstube, jossa järjestetään useampia hyvän aamun ja yön saunashowta. Sauna näyttää ehkä eniten suomalaiselta näistä, mutta lisäksi saunassa on valoputkilamppu, joka muuten pimeäksi sammutetussa saunassa saa hampaat ja kynnet hohkamaan valkeana. Illan viimeisen Guten Nacht Aufgussin eli hyvänyönshown jälkeen saa tuoremehun ja voi mennä lehmipellolle osoittavalle parvekkeelle viileään ilmaan rentoutumaan ja miettimään paikan rentoutta ylipäänsä. Pellolla on päiväaikaan usein lehmiä, joita voi katsella.
Alueen viimeisin sauna on leipäuunisauna. Kyseisessä saunassa järjestetään ns. leipäshow, eli käytännössä ihmiset istuu saunassa vartin, alussa saunameister lyö sämpylät saunassa sijaitsevaan uuniin ja käy myöhemmin nappaamassa ne pois. Luukku jää hieman auki ja tuoksut leijailee saunaan. Shown jälkeen sämpylät saa syödä. Jos lähtee kylpylään säästöbudjetilla, niin eikun vaan joka leipäshowsta ilmaiset veks!
Keskellä tätä aluetta miellyttävän viileät vesiputoukset lorisevat tauotta keskellä olevaan hyvin matalaan altaaseen. Tässä voi ottaa pikasuihkun kävelemällä putoukseen.
Therme Erding on ilta-aikaan upea paikka
Alueelta lähtee käytävä, jossa on lisää saunoja, joista ensimmäisenä on mummonmökkisauna. Hyvin mökkimäisesti pirtin penkkeineen ja pöytineen sekä ruutuverhoineen koristeltu sauna on ollut Men Only-showmeininkien tapahtumapaikka. Men Only on show johon vain miehet pääsee, ja yleensä naisia ei näissä näy, mutta kerran sinne tuli yksi joka ei suostunut lähtemään. Sittemmin tasapuolisuuden nimissä on myös tehty Women Only-showt…kuitenkin kaksi Ladies Only saunaa eivät ole saaneet miespuolista vastinetta (tasapuolisuuden nimissä). Liekö sellaiselle sit tarvettakaan, kuka niissä nyt kävisi. Men only show on show jossa äijät istuu mökissä ja saunameister tuo Erdingeriä pöytään. Tämä on aina Alkoholfrei-versiota, eli soveltuu kaikille. Siinä sitten oluet kaadetaan tuoppiin ja nähdään kuka on tässä taitava ja kenellä on 90% tuopista vaahtoa. Myönnetään että näinkin päässyt käymään..sitten siellä kerrotaan roiseja juttuja saksaksi ja naureskellaan mukana, vaikka mitään en ymmärtänytkään.
Mummonmökkisaunan vieressä on italialainen Toscana-tyyliin näkkileipäkivineen koristeltu sauna. Miksi siis lähteä Italiaan kun voi lähteä Saksaan saunomaan ja kokemaan samalla Italian. Tästä eteenpäin käytävällä seuraa valtava lepohuone ja toisella puolella käytävää voi tarkastella aufguss-ohjelmalistaa.
Lisää saunoja ja saunashowta
Mutta vaikka tässä oli jo vaikka mitä, kokonaisuus jatkuu moneen suuntaan. Paratiisialueen altaalta ulos lähtevät tiet vievät erillisille saarekkeelle, johon mennään tietynlaisia kävelysiltoja pitkin. Välissä on tekolampi, jossa ei saa uida, vaikka eksoottiset kalat siellä uivatkin.
Paikan suurin sauna sijaitsee täällä saarekkeella. Venäläinen Banja eli Russian Banja mahduttaa jopa yli sata ihmistä usealla tasolla oleviin kolmella seinustalla sijaitseviin lauteisiinsa. Omasta mielestäni paikan kovimmat showt eli Wenikit järjestetään täällä. Mukana on yleensä kaksi saunameisteriä kajareista pauhaa Kalinkat ja Rasputinit, yleisö taputtaa mukana ja showmestarit vetää vastalla jäävettä, karhuntassulippuaan, pyyhkeitä ja viuhkoja sellaiseen tahtiin että jurompikin jo innostuu. Välillä hakataan etulauteilla istuvia vastalla selkään ja kiskotaan jääpaloja yleisön niskaan. Show goes on!
Jos käyt joskus tiukalla aikataululla Erdingissä, etkä ehdi kokeilla kaikkia showta, on Wenik yksi joka kannattaa ehdottomasti ottaa aikatauluun.
Russian Banjan viereen on rakennettu äskettäin uusi sauna, jonka katolla on näköalatasanne, ja alla valoisa isolla panoraamaikkunalla varustettu sauna, jossa järjestetään jotain meditaatiosessioita..saksaksi.
Russian Banja on paikan suurin sauna
Russian Banjan vieressä on Stonehenge-tyylinen rakennus. Rakennuksen sisällä on kivipaasit aseteltu samaan tyyliin kun tässä kuuluisassa nähtävyydessä. Rakennuksen reunalla on lisäksi kaksi saunaa ja niiden välissä on yksi paikan upeimpia yksittäisiä paikkoja: tippukiviluolat. Tippukiviluolissa luonnonvesi virtaa, ja voit mennä niihin alasti kylpemään, maassa on vettä kymmenisen senttiä ja virtaukset kulkevat ja upeat kivimiljööt täydentävät kokoelman. Tippukiviluolasta oikealla on leffasauna, jossa ollaan maaten ja videotykillä heijastetaan dokkareita kattoon. Kelpaisihan näistä katsoa vaikka futistakin, mutta voi olla että ei koko peliä jaksaisi. Hieno idea kuitenkin.
Tippukiviluolista vasemmalla on kelttiläistyylinen sauna, jossa saunan päässä sijaitsee kuninkaan tuoli. Tuoli on hyvin korkealla, ja sinne aina joku uskalikko menee saunashown aikana kärvistymään, kun ylälauteillakin on jo shown lopussa erittäin kuuma. Showt täällä on hyvin erikoisia, synkkiä ja kulttimaisia. Välillä huppupäinen ukko kaataa jäätä kiukaalle ja taustalla pauhaa milloin mikäkin. Täällä saunassa on pauhannut mm. Rammstein ja Game Of Thronesin tunnari, mutta parhaiten jäänyt Princen Purple Rain mieleen, koska se on ollut useammassa showssa ja Tamas vetää sen niin tunteella, ja kyseinen biisi kuuluu inside #vainerdingjutut-kategoriaan. Wööööawwuuuwuwuuw pöööpööl rein pöööpool rein ja niin edespäin
Saunoja on lisääkin, trooppinen sauna sijaitsee aivan allasparatiisin vieressä ja lisäksi jo ennen sitä oli ensimmäisenä päivänä jäänyt huomaamatta mm. maan alla sijaitseva luolasauna, järkyttävän kuumia showsessioita tarjoava Kelosauna (nimi on kylpylässä tuossa muodossa, suomeksi) ja sen alla Swissstube, joka on pieni mökki ja sata-asteinen paikan kuumin sauna. Naisten saunoja en ole testannut.
Ulkoalueella on käytävän varressa lisäksi mm. alppimajateemainen alppisauna ja ruusuntuoksuinen ruususauna. Saunoja riittää, ja pikavisiitillä kaikkia ei ehdi varmasti testata.
Saunameisterit Therme Erdingissä
Siinä missä Vabali Spassa mieleen jäi nuoret hyvännäköiset saunameisterityttöset, on Erdingin maisterikaarti jossain määrin keski-iältään vanhempaa, mutta samalla kokeneempaa ja sellaisia showmiehiä (-ja naisia) että aufgussit viedään monesti uudelle tasolle. Siinä missä normaali aufguss voi normikylpylässä pitemmän päälle käydä tylsäksi (tai niin tylsäksi miten se voi alastomien naisvartaloiden keskellä istuessa käydä), on Erdingissä nähtävät musiikilla varustetut showt niin kekseliäitä, erilaisia ja omaperäisiä, että ne kannattaa kyllä kokea kaikki. Erityisesti mieleen on jäänyt ehkä saunamaisterien maisteri Tamas, noin 40-50 vuotias turkkilaistyylinen kaveri, joka vetää show uskomattomalla tunteella. Lisäksi hieman Juha Perälältä näyttävä Jozsef on hieman nuorempi, mutta showmies viimeisen päälle. Monet summer-feeling showt sitrussaunassa hän avaa hoipertelemalla sinne näyttelemällä ympäripäissään olevaa nuorukaista. Saunameisterit ovat kaiken kaikkiaan priimaa, mutta paras showmeininki, minkä voit saada on Tamas tai Jozsef joko Russian Banjassa tai kelttisaunassa järjestetyssä showssa meisterinä.
Kovimpaan testiin löylymiehenä taas pääset menemällä joko Kelosaunassa äärimmäiselle erikoisnurkkapaikalle ylälauteelle tai kelttisaunassa kuninkaan tuolille; mikäli tuoli on vapaana niin sinne vaan, ja erikoiskohtelu on taattu.
Therme Erdingin vesipuisto
Therme Erdingin vesipuisto on aika raju kokemus. Vaikka vesipuisto ei paikan pääpointti olekaan, kannattaa se käydä kokeilemassa, joskin ihan kaikkea en enää vanhemmalla iällä lähtisi kokeilemaan ehjänä pysyäkseni. Paikasta löytyy Euroopan pisin vesiliukumäki, joka lasketaan renkaalla, kilparatamuotoon laitetut rinnakkaiset liukumäet, hyppyrimäki (johon en selkääni lähde rikkomaan) ja liuku, jossa vauhti kiihtyy jopa 70kmh. Kyseinen liuku on kielletty naisilta, koska se ei sovi naisten anatomialle. Laskimme tuon Ekun kanssa. Omat uikkarini olivat liu’un jälkeen persvaossa ja Ekku lähti käymään vessassa ja kyseli että ”ootkos koskaan paskantanut pelkkää vettä”. Että sellaisella voimalla jarrutusvaiheessa vesi syöksyy ahteriin.
Galaxy Erding-puistossa on pienessä tilassa paljon liukuja
Pikku Erdingin kylä
Vaikka kylpylässä aika menee siivillä, tuli yhtenä päivänä lähdettyä myös tutustumaan kylään. Toki valitsimme reitin, joka kiersi jostain peltojen ympäri ja totesin useamman kymmentä kertaa miten paska haisee ja kenkä hankaa. Paikka oli tosiaan hyvin pieni perille saavuttuamme, ja siellä oli yksi Lidl, joku huoltoasema ja saattoi olla mäccärikin. Muuta siellä ei oikeastaan ollutkaan. Pellon läpi oikaisemalla kylpylälle pääsi kuitenkin nopeasti. Kylältä pääsee myös junalla Munchenin keskustaan.
Erdingin alue on kylpylän lisäksi pääosin peltoa
Kylpylässä käy päivätasolla arviolta 4000 kävijää eli pienen kylän verran. Kun itse käy siellä kerran, ymmärtää miksi paikka on niin suosittu. Erdingin kylpylän historia pohjautuu siihen että alueelta etsittiin öljyä, mutta löydettiinkin massiivinen maanalainen vesilähde, ja sen päälle oli hyvä rakentaa hyvää. Ja sitä hyvää on nyt tullut käytettyä ensimmäisen reissun jälkeen useampaan kertaan. Hotelli on kallis, mutta kylpylä on kyllä rahojen arvoinen, johon on helppo luiskahtaa taksilla Munchenin kentältä kerta toisensa jälkeen rentoutumaan muutamaksi päiväksi.
2 kommenttia