Korisliigaennakko 2023-24

Korisliiga käynnistyy jälleen syyskuun lopulla. Viime kausi jäi mieleen Karhun ja Seagullsin dominoinnista, sillä näille kahdelle ei löytynyt pysäyttäjää koko kaudella. Seuraavista sijoista käytiin rajua kamppailua, ja joukkueet olivat hyvinkin tasaisia. Ylemmässä loppusarjassa kärkikaksikko oli mennyt menojaan, mutta sijoista 3.-6. kamppailtiin tasapäisesti aivan päätöskierroksille asti. Kauden päätteeksi keväällä aivan jäätävässä iskussa ollut Seagulls pystyi kampeamaan Kauhajoen valtaistuimelta ja ottamaan ensimmäisen mestaruutensa. Europeleissä huippusuoritukseen venynyt Karhu oli lopulta yllättävän helppo kesytettävä finaaleissa. Pronssipelissä kohtasivat Kataja ja Vilpas ja joensuulaiset palasivat mitalikantaan ensimmäistä kertaa sitten Teemu Rannikon lähdön ja 2017 mestaruuskauden. Kataja onnistui kaapimaan myös Suomen Cupin eli ottivat sen mikä otettavissa oli.

Kirjoitan ennakon ensi kaudesta hyvin pitkälti samaan tyyliin kuin viime kaudellakin, eli joka joukkueelle ei tule omaa artikkelia, vaan käydään oleelliset tiedot muutoksista tässä artikkelissa läpi kuin myös kauden jenkkiarviot. Yleissilmäyksellä jenkkien osalta ollaan menty lähes jokaisen joukkueen osalta rookie-painotteisempaan suuntaan, ja rookiet on usein vaikeampia arvioida, koska joukossa on usein hiomattomia timantteja, mutta toisaalta paljon myös ”arpoja” jotka ei osu ja lähtevät kotimatkalle ennen kuin joululaulut soi. Suomalaisten osalta tärkeimmät muutokset on käyty joukkueittain läpi. Suomalaisten tarkempia tietoja löytyy aiemmista ennakoista aivan tuoreimpia tulokkaita lukuunottamatta.

Korisliigaan nousee täksi kaudeksi takaisin Biisonit, kun taas viime kauden sarjanousija Hongan visiitti jäi yhden kauden mittaiseksi.

Aiemmat ennakot löydät täältä:
Korisliigaennakko 22-23
Korisliigaennakko 21-22
Korisliigaennakko 20-21

Korisliigaennakko 19-20

Näin pelataan Korisliigakausi 2023-2024

Kaudelle ei pitäisi olla tulossa isompia muutoksia sääntöjen tai sarjasysteemin suhteen, eli tässä tiivistetysti miten mennään:

Kaikki joukkueet (12kpl) pelaavat toisiaan vastaan kerran vieraissa ja kerran kotona runkosarjan alkuosiossa. Kaikille tulee siis 2×11=22 ottelua. Tämän jälkeen joukkueet jaetaan ylempään ja alempaan jatkosarjaan puolesta välistä (kuusi parasta ylempään ja kuusi alempaan)

Molemmissa jatkosarjoissa joukkueet pelaavat vielä kerran toisiaan vastaan sekä kotona että vieraissa, joten otteluita kertyy 2×5=10 lisää. Kaikkiaan runkosarjassa pelataan siis 22+10=32 ottelua.

Ylempään jatkosarjaan päässeet varmistavat samalla playoff-paikkansa ja kamppailevat loppukauden sijoista 1.-6. Alemmassa jatkosarjassa kamppaillaan kahdesta jäljelläolevasta playoff-paikasta 7. ja 8. sekä sarjasta putoamisen välttämisestä. Alemman jatkosarjan viimeinen putoaa divariin.

Playoffeissa puolivälierät pelataan paras viidestä-systeemillä ja kolmella voitolla etenee välieriin. Sarjan ykkönen kohtaa alemman jatkosarjan kakkosen eli kokonaissijoituksissa sijalla 8. olleen joukkueen, sarjan kakkonen kohtaa alemman jatkosarjan voittajan eli sijalla 7. olleen joukkueen ja ylemmän jatkosarjan puolelta muodostuu vielä parit 3. vs 6. ja 4. vs 5. Kotietu on luonnollisesti paremmin sijoittuneella.

Välierissä parin 1.vs 8. voittaja kohtaa parin 4. vs 5. voittajan paremmin sijoittuneen kotiedulla ja parin 2. vs 7. voittaja kohtaa parin 3. vs 6. voittajan. Välierät ja finaalit pelataan paras seitsemästä-systeemillä eli neljällä voitolla sarja katkeaa. Pronssipeli pelataan kerrasta poikki paremmin sijoittuneen kotona.

Tasapistetilanteissa ratkaisee tasapisteissä olevien joukkueiden keskinäiset ottelut. Mikäli voitot niistä menee tasan, niin tasavoitoissa olevien joukkueiden keskinäisten piste-ero ratkaisee paremmin sijoittuvan joukkueen. Esimerkiksi jos Kataja ja Vilpas ovat 22 ottelun jälkeen sijoilla 6. ja 7. ja molemmat on voittaneet 11 ottelua ja Kataja on voittanut molemmat ottelut Vilpasta vastaan, menee se jatkoon. Jos taas Kataja on voittanut kotipelinsä Vilpasta vastaan 100-90 ja hävinnyt vieraissa Vilppaalle 90-65 niin ylempään jatkosarjaan menee Vilpas, koska se voitti oman ottelunsa isommalla erolla. Jos samassa voittomäärässä on muitakin joukkueita, esimerkiksi KTP on sijalla 5. ja voittanut myös 11 ottelua, katsotaan kenellä on eniten voittoja kun lasketaan kaikki neljä peliä näitä kahta muuta vastaan. Mikäli esimerkiksi Vilpas olisi voittanut KTP:n molemmissa peleissä, Kataja voittanut myös KTP:n molemmissa peleissä ja Katajan ja Vilppaan pelit mennyt 100-90 ja 90-65 niin Katajalla ja Vilppaalla olisi 3 voittoa ja 1 tappio ja KTP:lla 0 voittoa 4 tappiota näiden vertailussa. Tällöin katsottaisiin vielä Katajan ja Vilppaan keskinäisia, joissa koriero kääntyy Vilppaalle ja se ottaisi sijan 5. Kataja sijan 6. ja KTP sijan 7.

Kuvakaappauksissa käytetty joukkueen sivuilla esiintyviä kuvia tai basket.fi kuvia

Korisliiga 2023-2024 otteluohjelma

Otteluohjelman löydät Korisliigan sivuilta tästä linkistä

Otteluohjelmaan voi tulla myöhemmin muutoksia europelien ajankohtien varmistuttua.

Joukkue-ennakot Korisliigakaudelle 2023-24

Joukkue-arviot siinä järjestyksessä, johon arvioin heidän sijoittuvan sarjassa. Jälleen kerran moni nippu on hyvin tasaisia, ja jenkkien onnistuminen määrittää paljon, joten arviot tehty pitkälti tilastojen pohjalta. Joku pelaaja voi kuitenkin puhjeta kukkaan oikeassa ympäristössä ja tehdä huipputehot, vaikka tilastot ei sitä tukisikaan ja toinen olla ennakoitua huonommassa kunnossa. Pahoittelut etukäteen, mikäli asiavirheitä esiintyy tai joku tärkeä pelaaja on syystä tai toisesta unohtunut mainita.

1. Helsinki Seagulls

Seagulls päätti viime kauden ensimmäiseen Pantteriinsa. Kotimaisella osastolla tapahtunut konkarien harvennus (Huff, Koponen) jätti tilaa entistä kovemmille jenkeille ja Seagulls sai haalittua todella kovat jenkkitekijät joukkueeseen. Jenkeistä Rene Rougeau jatkaa joukkueessa ja on kapteeni tulevalla kaudella, myös suomalaisten osalta saatiin jatkuvuutta lähes kaikkien avainpelaajien suhteen, joten suurin vaihdos on varmastikin on päävalmentajan vaihtuminen sekä perinteiseen tyyliin jenkeistä suurin osa vaihtuu, kuten Korisliigassa on verotussyistä ollut järkevää toimia. Gullsien uskomattomassa liidossa ollut joukkue on kuitenkin pysynyt hyvin kasassa, ja siltä voi odottaa ensi kaudellakin kovia suorituksia.

Valmennus: Jussi Laakso lopetti Seagullsin penkin päässä tähän kauteen ja hänen saappaisiin astuu jo aiemmilla kausilla valmennuksessa mukana ollut Vesa Vertio, joten tuttu mies joukkueelle jatkaa vaikka päävalmentaja vaihtuukin. Mitään radikaalia muutosta ei pitäisi tapahtua siis, vaikka päävalmentajana kokemus on Vertiolle uusi.

Kotimainen osasto: Kotimainen osasto on säilynyt todella hyvin kasassa, ja vain pari isompaa pelaajasiirtoa nähtiin

Jatkavat joukkueessa: Seagullsin kotimainen osasto on nuorekas ja erittäin kovatasoinen. Väkkärämäinen Lassi Nikkarinen on noussut pelintekijöiden eliittiin Korisliigassa vikkelillä ajoillaan, syötöillä sekä tarkalla heittopelillään. Heittokone Okko Järvi niin ikään jatkaa ja kuritti kolmosillaan rankasti useampia vastustajia. Korisliigan yksi konkareiden konkareista Timo ”Timi” Heinonen jatkaa myös seurassa vaikka ikää tulee, niin taso riittää. Heinonen pääsi viime kauden päätteeksi lopultakin maistamaan mestaruutta, joten kauteen voi lähteä vapautuneemmin. Pienemmän roolin pelaajista Seagullsin listoilla on tälläkin kaudella Henri Mennander, Elias Leskinen ja Sakari Laakso

Lähteneet: Kotimaisista avainpelaajista suurin lähtijä oli Antti Kanervo, jonka heitto ei uponnut aivan huippukausien tahtiin, mutta oli vielä vahva nimi viimekin kaudella. Kanervon lisäksi Markus Rautasalo, Leevi-Matias Taimela ja Thomas Rönnholm puuttuvat tämän kauden listalta, mutta heidän roolinsa oli hyvin pieni viimekin kaudella.

Saapuneet: Seagulls vahvisti kotimaista osastoaan Pyrinnöstä saapuneella Tomas Pihlajamäellä sekä Seagullsiin Lahdesta palaavalla Ricky Waxlaxilla, jotka molemmat tuovat laajuutta joukkueeseen, vaikkei rooli aivan kärkirooli olekaan, mutta pystyvät tuomaan lisävoimaa kentälle missä vain vaiheessa peliä eikä pelkästään loppuminuuteilla, kun peli ratkennut. Lisäksi nuoret Lenni Hervola ja Tuukka Härsilä liittyvät vahvuuteen.

Yhteenveto: Seagullsin kotimaiset pysyi hyvin kasassa ja avainpelaajien osalta Antti Kanervo vaihtui Waxlaxiin ja Pihlajamäkeen, eli en näkisi tasossa oleellista muutosta kotimaisten osalta.

Ulkomaalaisvahvistukset: Ulkomaalaisnelikko rakentuu tälläkin kaudella Rene Rougeaun ympärille seuraavasti:

Rene Rougeau: Rougeau on varmastikin yksi kaikkien aikojen ulkomaalaispelaajista Korisliigassa, sillä vyöltä löytyy jo peräti neljä mestaruutta, joista kolme ensimmäistä Karhussa ja nyt viimeisin Seagullsissa. Todella hyvä vahvistus ja kokemus Korisliigasta iso plussa. Kova puolustaja ja kokemusta Suomen lisäksi Uudesta-Seelannista, Meksikosta, Venezuelasta, Israelista ja Ranskasta.

Shavon Coleman: Paljon kokemusta kovista sarjoista omaava laituri Coleman on vahva tekijä rookiepainotteisessa sarjassa. Coleman pelasi viime kaudella Puolan pääsarjaa ja FIBA Europe Cup karsintaa 6,5pts/4,7reb/1,2ast/1stl keskiarvoilla. Kyseessä monipuolinen puolustaja ja nopea, urheilullinen ulottuva pelaaja. Pelasi rookiekaudellaan Luxemburgissa peräti 25pts/13reb keskiarvoilla, jonka jälkeen pelannut Hollannin, Belgian ja Israelin pääsarjaa hyvillä tehoilla, ja sitten päätyi erittäin kovatasoiseen Saksan Bundesliigaan, jossa ehti tilastoida niin ikään kovat tehot. Ennen Puolaa pelasi vielä Belgian ja Hollannin yhteisliigaa 16,4pts/6,9reb rehoilla, joten vaikka sarjat olleet melko kovatasoisia, on taso pysynyt kovana. Ehkä viimeisimmän kauden tehot jäivät hieman odotettua vaatimattomaksi, vaikka Puolan sarjakin on todella kova.

Qua Grant: 185-senttinen takamies, joka on rookie, mutta rookietasoon nähden sieltä kovemmasta päästä. Valittiin konferenssinsa vuoden pelaajaksi ja teki NCAA-yliopistosarjassa 14,1pts/4,2reb/4,1ast/1,4stl keskiarvot.

Chuba Ohams: 206-senttinen sentteri, jolla iso rooli, sillä Seagullsilla ei varsinaista kakkossentteriä ole. Atleettinen ja kokoisekseen taitava pelaaja. Pelasi Ranskan kakkosliigassa viime kauden 9,7pts/6,2reb/1,4ast keskiarvoilla ja nyt alkaa toinen ammattilaiskausi. Ennalta ei meriiteiltään niin kova jenkki kun nämä muut, mutta roolinsa vuoksi tärkeä.

Seagullsilla on kasassa kaksi erittäin vahvat meriitit omaavaa jenkkiä ja kaksi hieman kokemattomampaa, mutta etenkin Grant on meritoitunut yliopistossa ja voi olla lupaava. Gullsin jenkkiosasto kuuluu kokonaisuutena sarjan vahvimpiin.

Yleisesti: Tällä hetkellä näkisin Seagullsin ykkössuosikkina voittamaan sarjan. Kotimainen osasto kestää vertailun melko hyvin Karhua vastaan ja on jopa edellä, mutta jenkeissäkin joukkue vaikuttaisi olevan edellä. Kovin selkeä ero ei ole, ja kärkikamppailusta tulee varmasti kova ja tasainen. Näkisin että tasoero on viime kautta suurempi kuitenkin näiden välillä.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Lassi Nikkarinen tai Okko Järvi/Rene Rougeau

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Lassi Nikkarinen/Qua Grant
2. Okko Järvi
3. Coleman
4. Rougeau
5. Ohams

Arvio kaudesta: Seagulls tulee olemaan läpi kauden todella hyvä. Sarjan parhaat kotimaiset ja pari todella kovaa jenkkiä ja kaksi muutakin ihan kelvollista. Todennäköisin mestari ja runkosarjan voittaja.

2. Karhu Basket

Karhun peli kulki kuin juna läpi kauden ja se näkyi huippusuorituksena eurokentillä, kun se teki suomalaisittain historiaa etenemällä FIBA Europe Cupin Final Four-vaiheeseen. Siellä tie nousi pystyyn, mutta joukkue suoritti erinomaisesti läpi kauden. Loppukaudesta kuitenkin Helsingistä nousi ilmaan lokkilauma, jonka taso äityi nappiin menneiden jenkkihankintojen myötä korkeammalle kuin aiempina vuosina, ja finaalissa Karhu ei voinut paremmalleen mitään. Karhu pelasi viime kaudella uudella kotiareenallaan, joka myös mahdollisti europelien pelaamisen kotikaupungissa.

Tällä kaudella Karhu lähtee kauteen niin ikään suosikkina yhdessä Seagullsin kanssa. Joukkue on muuttunut viime kaudesta erittäin paljon, mutta tason suhteen paketti on hyvin kasassa. Karhun konsepti on usein nojannut erittäin vahvoihin jenkkihankintoihin ja muutamaan hyvin roolitettuun laadukkaaseen kotimaiseen.

Valmennus: Janne Koskimies jatkaa Karhun peräsimessä, ja miksipä ei, mies on näyttänyt kaudesta toiseen pystyvänsä viemään Karhun huipputasolle ja ottamaan materiaalista kaiken irti.

Kotimainen osasto:

Jatkavat joukkueessa: Kotimaisessa osastossa on tapahtunut vaihtuvuutta. Karhun kulmakiviin jo pidemmän aikaa kuuluneet Eero Innamaa ja Joona Hakamaa jatkavat toki joukkueessa ja ovat pienemmästä roolistaan huolimatta olleet erinomaisia tässä penkkimiehen roolissa. Karhu voi jatkaa vahvaa juoksua, vaikka ykköspelaajat lepäisivät. Myös Henri Kantosen kanssa saatiin jo jatkosopimus, mutta mies päätti käyttää ulkomaanoptionsa ja näin ollen ei jatka joukkueessa. Eli käytännössä Hakamaa ja Innamaa ovat ainoat viime kauden merkittävämmät suomalaiset jatkajat.

Lähteneet: Henri Kantonen käyttää ulkomaanoptionsa ja näin ollen Karhu menettää parhaan suomalaispelurinsa. Hänen lisäkseen lähtöpuolella merkittävin kotimainen menetys Karhulle oli pelintekopuolella viimeistään viime kaudella lopullisen läpimurtonsa tehnyt Severi Kaukiainen, joka pyöritti Karhun peliä varmuudella niin Eurokentillä kuin kotimaisessa sarjassa. Tämä tarkoitti lopulta ulkomaansopparia Slovakiaan, joten pelintekopuolelle jäi isoksi kasvaneet saappaat täytettäväksi. Korin alta Karhu menetti myös kovan tekijän, kun Daniel Dolenc lähti kokeilemaan taitojaan Liettuan sarjanousijan riveihin. Näiden lisäksi Miikka Marttinen lähti KTP:hen ja joissakin peleissä väläytellyt Teemu Suokas siirtyi Salon Vilppaan riveihin.

Saapuneet: Karhun kotimainen osasto sai etenkin laiturin tontille kovaa boostia, kun rimaa hipoen Susijengin kisajoukkueesta rannalle jäänyt Topias Palmi tarttui Karhun haaviin. Kyseessä on kova heittäjä, joka osaa ajaa, joten Palmi-Kantonen kaksikon saaminen samana joukkueeseen on jo sinänsä temppu.

Palmin jälkeen seuraavaksi kovin saapuja lienee Shawn Hopkins, joka parin ulkomaankauden jälkeen palaa Korisliigaan. Kausi Islannissa ja toinen Romaniassa, jossa pelasi myös Europelejä. Molemmat ulkomaankaudet meni kelpo tehoilla, joten hyvästä kotimaisesta paluumuuttajasta kyse.

Kolmas isompi kotimainen nimi on Eemi Luukkonen, joka pääsee nyt realistisesti hakemaan menestystä kovemmasta tiimistä. Karhu saa Luukkosesta nuoren laiturin, jonka mahdollisuudet läpimurtoon on olemassa Karhun tasoisessa joukkueessa.

Karhu on lisännyt kotimaiseen osastoon lisäksi kaksi nuorempaa, toistaiseksi pienemmän roolin pelaajaa, oma kasvatti 2004 syntynyt Jussi Ikkelä ja samaa ikäluokkaa oleva Oliver Kanden.

Yhteenveto: Karhu menetti käytännössä parhaat kotimaiset pelaajansa ulkomaille, eli eurokenttien vaikutus näkyy vahvasti. On mahdollista, että Karhu täydentää pakettiaan myöhemmin kaudesta. Viimeistään Kantosen lähdön myötä voidana sanoa, että Karhun kotimainen osasto on kirjoitushetkellä heikompi mitä viime kaudella. Pelipaikoiltaan paikkaajat ovat eri paikoille kun lähtijät, mutta sopivilla jenkkivalinnoilla saadaan sitten kokonaispaletti kuntoon.

Ulkomaalaispelaajat: Karhun ulkomaalaispaletti vaihtuu täksi kaudeksi, ja monelta kaudelta tuttua jatkuvuutta ei tällä kertaa nähdä. Karhun kantaviin voimiin useammalla kaudella kuulunut Cameron Jones lopetti hieman yllättäen pelaajauransa ja muutkin pelaajat jatkavat eri puolille, joten esitellään uudet Karhut seuraavaksi:

Christian Brandon: Brandonin lähtökohtainen rooli tälle kaudelle on kakkossentteri, mutta sopimus on kaksivuotinen, ja ensi kaudelle Brandon on tarkoitus sorvata aloittavan sentterin rooliin. Kyseessä on rookie-pelaaja, joka oli isossa roolissa viimeisellä yliopistokaudellaan. Pistekeskiarvot olivat 6,7pts/9,9reb, joten etenkin levypallopelissä hyvät tilastot.

Tahj Eaddy: 188-senttinen takamies, jolta löytyy jo kaksi kautta ammattilaisena Euroopassa kovissa sarjoissa. Pelasi rookie-kautensa Liettuassa 9,2 pistekeskiarvolla ja toisen kautensa aloitti Slovakiassa 23 peliä 17,9 pistekeskiarvolla siirtyen Kreikan kovaan pääsarjaan ja pelasi siellä neljä peliä 7,5 pisteen keskiarvolla. Päävahvuus skoraamisessa, mutta syöttöjäkin tullut pari pel peri tahdilla. Hyvä kaukoheittäjä.

Malik Ellison: Ei ammattilaiskokemusta Euroopasta, mutta ei enää nuorukainen. Pelannut viimeisimmän yliopistokauden Hartfordissa, jossa nelospaikan laituri otti hurjat keskiarvot 18,7 pistettä, 9,7 levyä. Tämän jälkeen kuulunut G-liigassa Atlantan joukkueeseen ja pelannut myös NBA kesäliigaa. Valmentaja Koskimies kuvailee Ellisonia fiksuksi ja urheilulliseksi joukkuepalaajaksi.

Horace Spencer: Spencer tulee täyttämään Dolencin saappaita korin alla, eli Karhun ykkössentteriksi. Alla on neljä kautta ammattilaisena, joista ensimmäinen meni Argentiinassa tuplatuplakeskiarvoilla, toinen Turkin kakkosliigassa niin ikään tuplatupla-keskiarvoilla, tämän jälkeen kovassa Ranskan pääsarjassa hieman vaatimattomilla lukemilla 5,7pts/3,7reb minuuttien jäädessä pienemmiksi. Viime kaudella palasi Turkin kakkosliigaan ja oli sarjan voittaneessa joukkueessa 20 minuutin peliajalla keskiarvoilla 7,8 pistettä, 6,4 levyä, 1,7 torjuntaa ja 1,1 riistoa.

Yleisesti: Kotimaisella osastolla kokonaistaso olisi jopa hivenen noussut ilman Kantosen lähtöä, mutta nyt se kapenee melko paljon, jenkeistä on vielä vaikea sanoa tässä vaiheessa. Karhu on yleensä saanut roolitettua jenkit pelaamaan todella hyvin, mutta tasoltaan jenkit ei ehkä pärjää vertailussa Karhun viime kausien jenkkikokoonpanoihin. Korisliigan vertailussa jenkit ovat kuitenkin jo kokeneita, sillä monien joukkueiden jenkit on rookiepainotteisia. Korin alla Dolencin lähtö on paikattu kahdella kovalla jenkillä, mutta pelintekopuolella ei ole niin selkeää vahvuutta kuin viime kaudella. Viime kaudella pelinteosta isosti vastannut Cam Jones-Kaukiainen kaksikko puuttuu ja tilalle saatu toki Tahj Eaddy. Esimerkiksi Innamaa ja Palmikin pystyvät toki tekemään peliä, mutta Palmi ei ole varsinaisesti pelintekijän roolissa omimmillaan ja Innamaan minuutit eivät normaalisti ole Karhun tasoisessa joukkueessa aivan avainpelaajan minuutteja, vaikka hyvästä pelurista kyse onkin. Suurin kysymys onkin, että toimiiko Karhun peli kun Eaddy ei ole kentällä.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Topias Palmi & Tahj Eaddy

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Eaddy
2. Palmi
3. Luukkonen
4. Ellison
5. Spencer

Arvio kaudesta: Karhu on melko selkeähkö kakkosjoukkue kauteen lähdettäessä, mutta mielestäni tasoero Seagullsiin on hieman kasvanut. Todennäköinen Seagullsin finaalipari, mutta mikäli jenkit epäonnistuu, ei finaalipaikka ole kuitenkaan läpihuutojuttu.

3.Kataja Basket

Katajan viime kauden nuorennusleikkaus onnistui hyvin, ja joukkue otti sen mitä otettavissa oli, eli ”muiden mestaruuden” Seagullsin ja Karhun takana eli pronssia, ja se maistui Joensuussa pitkän kuivan kauden jälkeen, mistä kertoi se, että uudelle areenalle saatiin yksi kauden isoimmista yleisöistä nimeomaan pronssipeliin ja tunnelma oli sen mukainen. Pronssin lisäksi Joensuussa päästiin maistelemaan mestaruutta Suomen Cupin voiton muodossa.

Valmennus: Valmennuksessa jatkaa viime kaudesta Petri Virtanen ja Teemu Turunen. Petelle alkaa kokemusta tulla ja vaikka tällekin kaudelle on kaksi joukkuetta ylitse muiden, voi nappionnistumisella haaveilla jopa finaalipaikasta. Playoffeihin joukkue todennäköisesti pääsee, mutta sen jälkeen ei tippuminen puolivälierissäkään olisi yllätys, pettymys se toki olisi.

Kotimainen osasto: Kotimaisessa osastossa tapahtui pari muutosta molempiin suuntiin, mutta ei avainrooleihin.

Jatkavat joukkueessa: Yksi tärkeimpiä jatkosoppareita saatiin jo viime kauden puolella kun Vuoden tulokkaaksikin valittu Thomas Tumba jatkaa Katajan riveissä. Tumba oli etenkin puolustuksessa todella kova lukko, mutta osasi heittää myös tärkeitä kolmosia. Katajan pelinteosta vastaa tälläkin kaudella Tuomas Hirvonen, Hirvonen on hyvä clutch-pelaaja, joka uskaltaa ottaa ratkaisuja tiukassakin paikassa. Heittointo etenkin kaaren takaa on välillä kuitenkin jopa liiallista, ja tämä on näkynyt välillä heikompina heitonvalintoina melko hankalista paikoista ja sitä myöten heikkona kolmosprosenttina. Välillä laittaa tiukassa paikassa useammankin tärkeän kolkin sisään. Toinen Kouvoista tuttu peruspelaaja ja etenkin puolustuksessa kova Teemu Knihtinen jatkaa niin ikään joukkueessa, ei niinkään mässäile tehoilla, mutta tärkeitä minuutteja. Korihaista hommattu Sebastian Lindberg oli heittänyt hyvän kauden Korihaissa, mutta viime kaudella kolmoset ei uponnut toivotulla tarkkuudella. Rooli erityisesti heittäjänä, joten jos sihti saadaan kohdilleen, voi pelata hyvän kauden roolissaan. Myös saksalais-suomalainen Robin Danes jatkaa, mutta rooli edustuksen puolella jäi pieneksi viime kaudella, vaikka yksittäisissä peleissä pelasi lupaavasti. Pelannut myös Katajan kakkosjoukkueessa.

Lähteneet: Kataja menetti Tomi Lommin KTP:hen. Aiemmilla kausilla hyvin pelannut Lommi hyytyi viime kaudella varjojen maille, joka vähensi peliaikaa, ja tämän myötä rooli jäi erittäinkin pieneksi. Uutta nostetta nyt haussa Kotkasta. Pienehkössä roolissa kauteen lähtenyt Joona Tuomala yllätti positiivisesti vahvoilla otteillaan, ja olisi ollut kelpo lisä tällekin kaudelle, mutta nyt ura jatkuu Lapualla Kobrien riveissä. Kolmas nimi, joka puuttuu kokoonpanosta täksi kaudeksi oli hyvin pieneen rooliin jäänyt kasvatti Kalle Kuivalainen, jonka viime kausi jäi käytännössä väliin terveysmurheiden takia, mutta niin Kuivalainen kuin Otto Frilander ja Verneri Eerikäinen ovat Talentsin riveistä mahdollisia kokoonpanossa esiintyviä pelaajia.

Saapuneet: Saapumispuolella isoin nimi on kolmannen Kouvo-vahvistuksen saapuminen Hirvosen ja Knihtisen seuraksi, eli Henri Permanto vaihtaa Kataja-paitaan. Permanto pelasi nousujohteisen kauden melko isossa roolissa kaksi kautta sitten Kouvoissa, mutta paha loukkaantuminen viime kauden alla pilasi koko edelliskauden. Nyt kuntoutumisen jälkeen alkaa uusi yritys, ja ympärillä tuttuja kavereita Kouvot-ajoilta. Permanto voi onnistuessaan nousta isoon rooliin Katajan suomalaisosastossa, ja leveyttä toki tarvitaankin, mikäli Europeleihinkin aukeaa portti lokakuun alun karsintaturnauksessa. Omasta junnuringistä edustukseen nostettiin tälle kaudelle Otso Purmonen, jolle voi olla irtominuutteja luvassa.

Yhteenveto: Kataja menetti viime kaudelta kaksi pienemmässä roolissa ollutta pelaajaa Lommin ja Tuomalan ja sai tilalle Permanton. Kotimainen osasto siis nähdäkseni pysyi vähintäänkin samantasoisena, mikäli pelaajat kunnossa pysyvät.

Ulkomaalaisvahvistukset: Ulkomaalaisvahvistuksissa toiselle kaudelle jatkanut Rahlir Hollis-Jefferson ei enää jatkanut kolmannelle kaudelle. RHJ otti melko paljon väkisin yrityksiä hankalista paikoista ja oli ehkä liian kokonaisvaltainen, mutta oli toisaalta aktiivinen ja auttoi paljon puolustuksessa. Sen sijaan Kataja teki jatkosopimuksen Nigerian maajoukkueessakin esiintyneen Amanze Egegezen kanssa, joka oli mielestäni heittovalinnoiltaan enemmän RHJ vastakohta, eli heitti vain kun oli oikeasti paikka.

Nike Sibande: Rookiepelaaja. Ottanut harkkapeleissä paljon heittoja ja roolia ja saanut myös mukavia pistemääriä, eli aktiivisuutta löytyy, mikä on hyvä, mikäli ei ala näkyä lukuisina ohiheittoina. Päätöskauden tehot NCAA:ssa olivat 8,4pts/4,1reb/1,2ast. Heittotarkkuudet 43%/35%/75% aika perustasoa, toki tuo 43% pelitilanteissa vähän huolestuttava. Johtajatyylinen luonne. Pelaa kakkos ja kolmospaikkoja. Tilastot ei itseä vielä vakuuta, vaikuttaa ok peruspelaajalta.

Devin Thomas: Thomas on kokenut sentteri, joka saatiin Joensuuhun pitkälti sen takia, että pelikunto ei ole paras mahdollinen signaushetkellä, eli mikäli kaikki menee nappiin parantaa peliään kauden edetessä, ja voi kunnossa ollessaan olla erinomainen vahvistus. 206-senttinen korinaluspelaaja aloittaa jo kahdeksannen ammattilaiskautensa. Aiemmilla kausilla pelannut Turkin, Espanjan, Israelin, Kreikan, Argentiinan ja Venäjän pääsarjoissa. Viimeisin ehjä kausi 20-21 virolaisessa BC Kalev Tallinnassa (Latvian ja Viron yhteisliiga ja VTB-liiga) tuotti tehot 10,2pts/8,7reb ja 8,9pts/7,4reb. Kunnossa ollessaan on yksi sarjan kovimpia vahvistuksia, sillä sarjat, joissa pelannut on Euroopan ehdotonta eliittiä.

Grant Singleton: Singleton on rookie, joka pelannut yliopiostouransa päätöskautta lukuunottamatta NCAA2:ssa, mutta käytti päätöskautensa NCAA:n puolella kelpo tehoilla 13,9pts/3,7reb/3,4ast/1,9ast. Ei lähtökohtaisesti sarjan parhaita jenkkejä, mutta voi onnistuessaan olla sopiva pala eli vähän arpa. 183-senttinen takamies kyseessä.

Amanze Egekeze: Pelasi viime kaudella Katajassa, ja aloittaa tämän kauden joukkueen kapteenina. Kausi Katajassa oli hyvä, sillä keskiarvoiksi jäi 13,5 pistettä, 6,5 levypalloa, 1,9 syöttöä ja 1 riisto. Erityisesti ilahdutti joukkuepelaajamainen rooli, eli ei heitellyt turhista paikoista, mutta käytti heittopaikkansa tehokkaasti ja oli Katajan parhaita kolmosten heittäjiä. Egegeze on jo verrattain kokenut kaveri, sillä vyöltä löytyy kaudet Japanissa, Kreikassa, Ranskassa ja Hollannissa. Viimeisin kausi Hollannissa tuotti tehot 8,8pts/3,9reb kelpo heittoprosenteilla 66/36/81.

Vatangoe Donzo: Donzo hommattiin vitosjenkiksi, jonka tarkoitus on vahvistaa Katajan kakkosjoukkuetta ja olla lisäapuna europeleissä tai tuurata loukkaantuneita jenkkejä.

Yleisesti: Katajan kotimainen osasto pysyi avainpelaajien osalta hyvin kasassa ja vahvistui hieman. Ulkomaalaispelaajissa on pari kokenutta kaveria ja kaksi rookieta, joten pelit näyttävät. Galin Smith oli viime kaudella parhaita senttereitä koko sarjassa, saadaanko kokenut Thomas samalle tasolle, sen aika näyttää. Rookie-jenkeissä piilee floppaamisen riski, mutta Egegeze toisaalta varma valinta. Katajalla on kohtuu leveä suomalaisrinki, joista useampi jo melko kovan tason kotimaisia vahvistuksia. Mahdollisuudet joukkueella on pitkälle, mikäli pelisuunnitelmassa pysytään ja joukkue pystyy puolustamaan viime kausien intentiseetillä. Yksi kysymysmerkki on se, kuka ottaa sentterin roolin, mikäli Thomas ei jaksa operoida isoja minuutteja tai loukkaantuu. Todennäköisimmät sijoitukset 3-5.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Hirvonen/Tumba ja Egegeze/Thomas

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Tuomas Hirvonen
2. Singleton
3. Sibande
4. Egegeze
5. Thomas

Arvio kaudesta: Katajalle pronssin uusiminen on realismia, finaalipaikka unelmaa, ja mahdollista Karhun flopatessa. Kuitenkin ei olisi suuri yllätys tippua puolivälierässäkään. Harkkapelit ei vakuuta, mutta rosterin perusteella rahkeita on mennä pitkällekin, kohtuu hyvät suomalaiset ja ainakin pari meritoituneempaa jenkkiä.

4. Salon Vilpas

Viime kauden Vilpas ei pystynyt haastamaan kahta kärkijoukkuetta, mutta taisteli näiden takana jaettavasta ”muiden joukkueiden mestaruudesta” eli pronssista. Pronssipelissä Kataja oli kotiedun verran parempi ja kauden loppusijoitukseksi jäi neljäs.

Valmennus: Valmennusosastolla jatkaa toiselle kaudelle Jussi Savolainen, joka depytoi Vilppaan peräsimessä viime kaudella, ja hieman takkuisen alun jälkeen sai viikinkilauman pelin raiteilleen. Kokemusta nyt yksi kausi enemmän, ja nyt haasteena on Vilppaan selkeästi nuorentuvan joukkueen ohjaaminen mahdollisimman korkealle. Apuna Savolaisella on tuttuun tapaan Jere Anttila ja koripallon kävelevä tietokone, syöttömaestro Teemu Rannikko.

Kotimainen osasto:

Vilppaan peli on nojannut usein vahvaan kotimaiseen osastoon, mutta tässäkin alkaa tapahtua pientä nuorennusleikkausta.

Jatkavat joukkueessa: Mikko Koivisto jatkaa Vilppaan kapteenina ja sarjan kovimpiin heittäjiin kautta aikain kuuluva Koivisto onkin kotimaisen osaston tärkein pala ja johtava pelaaja. Muut tärkeät jatkajat ovat joukkuehengen nostattaja, vastustajien ärsyttäjä ja taistelija Juho Nenonen, joka iskee välillä ihan kivasti pisteitäkin sekä jo pitempään Vilppaan korkean tason peruspelaajiin kuuluva Riku Laine. Nuoremmasta polvesta Onni Mäkynen ja Tuukka Juntunen saanevat jälleen hieman enemmän minuutteja.

Lähteneet: Suurimmat kotimaiset lähteneet nimet olivat Roope Ahonen, joka lopetti uransa tähän kauteen sekä paljon minuutteja saanut Perttu Blomgren, joka suuntaa täksi kaudeksi Slovenian liigaan. Muita isomman roolin pelaajia ei lähtenyt, mutta pienemmillä minuuteilla operoinut Niilo Kärkkäinen suuntasi divariin JBA:n paitaan.

Saapuneet: Merkittävin saapunut pelaaja on 22-vuotias Susijengin Rising Stars-kokoonpanossa erinomaisesti pelannut 207-senttinen Luukas Vaara, joka on Korisliigaparketeilla vielä tuntemattomampi nimi, sillä edustanut mm. Strasbourgin kadettijoukkuetta. Tuo korin alle voimaa. Karhussa viime kaudella välillä mukavastikin minuutteja saanut Teemu Suokas sen sijaan tuo pelintekoon lepuutusta jenkeille.

Yhteenveto: Nähdäkseni Vilppaalta lähti kaksi kovan tason kotimaista ja tilalle tuli kaksi nuorempaa lupaavaa kaveria. Kokonaisuutena näkisin kuitenkin, että tulevalle kaudelle Vilppaan kotimainen osasto on jossain määrin heikompi mitä viime kaudella, ja joukkue on jenkkien varassa aiempaa enemmän.

Ulkomaalaispelaajat:

Vilppaan jenkkinelikko vaihtui, joten esitellään tämän kauden jenkit

DeAndre Dishman : Sentteriksi huomattavan lyhyt 198-senttinen Dishman korvaa puuttuvat sentit hurjalla 216-sentin sylivälillä, ja massaa on muutenkin reilusti. Dishman on liikkuva puolustuksessa ja hyökkäyksessä hyvällä syöttötaidolla varustettu. Kyseessä rookie, jolla alla 5 vuotta yliopistossa, parhaat tehot päätöskaudella 10,5pts/5,7,reb/2,2ast 27min peliajalla, eli ok perustehot. Ollut harjoituspeleissä heikko, joka luo kysymysmerkkejä.

Tyree Eady: Puolustusorientoitunut 196-senttinen Eady ei tehoilla mässäillyt viimeisellä yliopistokaudellaan, jossa 20,5 minuutin peliajalla 3,4pts/2,8reb tehot. Valittiin konferenssinsa puolustusviisikkoon. Roolipelaaja Vilppaassa, jonka ei ole tarkoitus tehdä tehoja hyökkäyksessä, mutta tuoda vahvuutta muille osa-alueille. Rookie eli ammattilaisura alkaa Salosta.

Tavon King: Pelintekijäksi hommattu King pelasi viime kaudella Slovakian pääsarjaa, joka on arviolta hieman Korisliigaa heikompi sarja. Pelasi Slovakian sarjassa 34 ottelua 19,1pts/4,1reb/4,3ast tehoilla ja oli sarjan viidenneksi tehokkain pistemies. Tehot kertovat onnistuneesta sopeutumisesta eurooppalaiseen korikseen, joten napsua kovemmassakin sarjassa uskoisin tehojen säilyvän kovina. Aloittaa toisen kautensa ammattilaisena. Hensonin ohella tärkein Vilppaan jenkeistä ja rooli pelintekijänä iso.

Djimon Henson: Kakkospaikalle hommattu 193-senttinen takamies, joka kuuluu Kingin ohella Vilppaan avainjenkkeihin. Georgian liigassa viime kauden mestari (myös Cup-mestari), joka pelannut kahdessa eri joukkueessa kaksi edellistä kautta, avauskaudella valittiin Superliigan parhaaksi pelaajaksi ja myös finaalien parhaaksi pelaajaksi 17,6pts/2,8reb/2,9ast teholla ja paransi vielä seuraavlla kaudella, jolloin saaliina finaalien MVP, vuoden pelaaja ja mestaruus. Tuon kauden statsit olivat hurjat 22,1pts/5,7reb/2,9ast. Vaikuttaa tilastollisesti yhdeltä sarjan parhaista jenkeistä.

Yleisesti: Vilpas on saanut haalittua takakentälle kaksi erittäin hyvää jenkkivahvistusta tilastojen perusteella. Kaksi rookieta täydentää paketin, ja heidän tehonsa eivät ole niin kovat, mutta voivat kuitenkin hitsautua hyvin joukkueen peliin. Jomman kumman avainjenkin loukkaantuessa joukkueen taso kuitenkin laskee merkittävästi, mutta toisaalta kelpo leveyttä löytyy vielä suomalaisosastossa. Tällä rosterilla Vilpas taistellee sijoista 3-6.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Mikko Koivisto ja Djimon Henson

Mahdollinen avausviisikko:

1. King
2. Koivisto
3. Henson
4. Nenonen
5. Dishman

Arvio kaudesta: Vilppaalla on edelleen ihan OK tason suomalaisosasto parista menetyksestä huolimatta. Tilastollisesti heillä on myös kaksi hyvää jenkkiä ja kaksi heikompaa, mutta Vilpas on usein vaihtanut näitä heikkoja jenkkejä melko nopeastikin, joten näkisin että menestyksen rutiini ja kelpo tason nippu riittää sijoille 4.-5. Myöskään finaalipaikka ei ole utopiaa, mutta vaatisi jommankumman TOP2 joukkueen floppaamista.

5. BC Nokia

Nokian viime kausi päätyi lopulta alemman loppusarjan kärkikahinoihin ja visiittiin pleijareissa, jossa vastassa oli vain timantinkovia mahdollisia vastuksia eli sarjan kärkikaksikko. Näissä peleissä ei sitten ollut merkittäviä saumoja, mutta tälle kaudelle Nokia tulee jälleen taistelemaan tiukasti ylemmän loppusarjan paikoista.

BC Nokian joukkuesivulle on jälleen kasattu jo mukavasti tietoa kaikista pelaajista, joten laitetaan sieltä ne tähän ennakkoon mukaan ja kirjoittelen omat pohdinnat sitten näiden jälkeen.

Valmennus: Valmentajana jatkaa tuttuun tapaan Greg Gibson, joka on meritoitunut huippuvalmentajana jo vuosikausia, ja vyöltä löytyy useita Suomen mestaruuksia. Apuna Gibsonilla on Itävallassa menestystä niittänyt Aleksi Koskinen, joten hyvä valmennusosasto Nokialla kasassa.

Kotimainen osasto: Kotimaisella puolella merkittävin siirto lienee pelinteon ja johtajuuden moottorin Antero Lehdon paluu Pyrintöön.

Jatkavat joukkueessa: Merkittävin jatkaja lienee Nokialla pitkään pelannut (pari kautta välissä Katajassa ja paluu Nokialle) työmyyrä ja tehokas puolustaja Niko Mattila, joka on parhaillaan erinomainen kolmosten heittäjä, joskin viime kaudella kolkkiprosentit jäi heikoiksi. Karhusta viime kaudeksi saatu Kalle Peltonen on myös ison pään suomalaisvahvistus, ei avainroolissa, mutta saa kuitenkin merkittäviä minuuttimääriä suomalaispelaajaksi. Pienemmän roolin jatkajia ovat Antti Ahonen, Hugo Boman ja Elias Sauramo.

Lähteneet: Isoin menetys kotimaisissa lähtijöissä on ehdottomasti konkari Antero Lehto, jonka kokemusta, johtajuutta ja kolmostaitoa on vaikea paikata. Lehto palaa Pyrinnön riveihin loikattuaan naapurikuntaan hetkeksi. Toinen isompi menetys on Mikael Laihonen, jonka pelaajaura jatkuu Puolan divarissa Rosa Radomissa ja mies jättää suomalaissentterien melko harvalukuiseen joukkoon ison loven. Pienemmän roolin pelaajista Valtteri Pihlajamäki ei jatka tällä kaudella Nokialla.

Saapuneet: Tunnetuin nimi saapuneista lienee Fiifi Aidoo, joka palaa ulkomailta Korisliigaan. Ura Basketissa kelpo tehoilla operoinut, mutta Katajassa hieman hyytynyt Aidoo on pitkä suomalaispeluri, joka voi onnistuessaan tuoda paljon. Nokian suomalaisrintama ei ole kovin leveä kokeneiden pelaajien osalta, joten roolia on varmasti tarjolla. Pelasi viime kaudella Norjassa 14,7 pisteen keskiarvolla, mutta Norjan pääsarja on toki selkeästi Suomea heikompi. Toinen mielenkiintoinen saapuja on Tomas Murphy, eli Susijengistä tuttujen Alexin ja Erikin pikkuveli, joka pelasi NCAA2 mestaruusjoukkueessa pienessä roolissa. Minuutteja varmasti tarjolla, mutta vaikea sanoa, miten kovalla tasolla tulee operoimaan Korisliigassa roolai saadessaan. Nokia sai lisäksi Niki Juntusen ja Aku Välimäen DivariB:stä PuHu Junioreista. Kaverit teki divarissa kelpo tehoja, mutta kyseinen sarja huomattavasti Korisliigaa heikompi, ja uskoisin, että isoille minuuteille tulokkaat ei vielä tällä kaudella pääse.

Yhteenveto: Lehdon ja Laihosen tilalle on tullut Aidoo ja Murphy. Näkisin että jo Lehdon lähteminen jättää suomalaisosastoon valtavan loven, eikä Laihosenkaan merkitystä voi vähätellä etenkin hänen sentteriroolinsa takia. Aidoo oli Katajassa melko heikko heittoprosenttien suhteen, mutta voi sopivassa tilanteessa onnistuakin. Näkisin kuitenkin että kotimainen osasto on heikentynyt viime kaudesta.

Ulkomaalaisvahvistukset: Nokia lähtee kauteen seuraavilla jenkeillä:

Mekhi Lairy: Suunnilleen allekirjoittaneen pituinen eli 173-senttinen Lairy tulee Nokialle yliopistosta, eli on rookie. Pieni, dynaaminen, hyvä heittäjä ja erittäin varma vapareissa. Päätöskauden tehot 17,3 pistettä, 3,3l levyä ja 3,9 syöttöä. Kokemus on tuskin Lehdon tasoa, mutta saa nyt roolin täyttää hänen saappaitaan.

Patrick Tape: 208-senttinen pelaaja, joka pelaa sentterin ja nelospaikan rooleissa. Yksi kausi ammattilaisena Skotlannissa, ja Brittien liigassa veti tehoilla 9,1pts/6,3reb. Saanut myös roolia Norsunluurannikkon maajoukkueessa, ja edusti Norsuja päättyneissä MM-kisoissa 4,2 pisteen keskiarvolla. Tähtihetki osui Libanon-peliin, jossa upotti kaikki 7 heittoaan ja teki 15 pistettä.

Both Gach: Toinen ammattilaiskausi. Pelasi viime kaudella Kosovon pääsarjaa 11,1pts/4,1reb/2,4ast tehoilla. Ei pelannut koko kautta, mutta sai hyvin tuntumaa eurokorikseen. Kova työmoraali. Paras kausi yliopistossa 10,7 pisteen keskiarvolla. Vähän vaikea sanoa, vaikuttaa OK perusjenkiltä.

Damion Thornton: Nokian vitosjenkki, joka pelannee mikäli joku muu on loukkaantuneena, ja isompaa roolia sitten tarjolla Divari B akatemiajoukkueessa. 14,2 pisteen ja 5,7 levyn keskiarvot NCAA kakkostasolla, joka kuitenkin yliopistotasoista heikompi, joten tuskin Korisliigassa jää kovin korkealle rooli.

Tucker Richardson: Rookie, jolla kovat meriitit päätöskaudelta yliopistosta, jossa valittiin konferenssinsa vuoden pelaajaksi, vuoden puolustuspelaajaksi ja lopputurnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Keskiarvot 13,7pts/5,2reb/5,7ast/2,1stl kertovat monipuolisuudesta ja koripalloälykkyydestä.

Nokian ulkomaalaisosasto vaikuttaisi lähtökohtaisesti kokeneelta ja vahvalta, ja kun siihen on lisätty pari täsmähankintasuomalaista, on konsepti toimiva. Tämä toki ei kestä montaa loukkaantumista, sillä silloin Nokia jää junnujen varaan. Terveenä ollessaan Nokia voi taistella voitosta pelissä kuin pelissä.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Niko Mattila ja Tucker Richardson

Yleisesti: Nokian kauden kokoonpanoa leimaa tietyllä tavalla tasaisuus. Varsinaista johtavaa tähteä joukkueella ei ole, mutta paljon ratkaisuihin kykeneviä pelaajia. Kotimainen osasto on kokenut hieman kolahdusta kun taas jenkit ovat melko kokemattomia, mutta yliopistossa kovilla meriiteillä pelanneita. Nokia on pelannut vahvoja harkkapelejä, mutta tosipelit sitten näyttävät mihin lopulta joukkue yltää. Oma veikkaus on, että joukkue taistelee tiukasti ylemmän jatkosarjan paikoista, ja mikäli ei sinne pääse, tulee olemaan playoffeissa alemman jatkosarjan kärkipäässä.

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Lairy
2. Mattila
3. Richardson
4. Gach
5. Tape

Arvio kaudesta: Nokia on hieman vaikea arvioitava, mutta hyvällä valmennuksella ja roolitetuilla pelaajilla, jotka ovat suorittaneet hyvin Nokia taistellee ylemmässä jatkosarjassa, vaikka kotimainen osasto koki pari kolausta. Harkkapelit meni hyvin ja jenkeissä on potentiaalia. Playoffeissa mahdollisuudet mitalipeleihin on olemassa, mikäli välttää Karhun ja Seagullsin puolivälierässä.

6. Kouvot

Kouvot jaksaa vuodesta toiseen hämmästyttää, sillä vaikka paperilla näyttäisi huonolta niin yleensä sarjataulukossa näyttää paljon paremmalta. Viime kausi oli joukkueelle ja etenkin valmentajalle erittäin vaikea, sillä joukkue kärsi kohtuuttoman paljon loukkaantumisia ja heti kauden alussa oli joukkue aivan palasina. Siihen nähden pakko nostaa hattua Jyri Lehtoselle, joka hilasi kaikesta huolimatta Kouvot ylempään jatkosarjaan, ja siellä lopulta sijalle 5.

Valmennus: Pidän Jyriä tällä hetkellä kovimpana Korisliigan valmentajana. Yleensä ennalta heikolla materiaalilla on tullut menestystä ja todella hyviä suorituksia. Tämän takia Kouvoja ei koskaan pidä pelata ulos jatkopeleistä, vaan Lehtonen saa ennalta tuntemattomistakin pelureista kaiken irti ja Kouvot harvemmin pahasti selkään ottaa. Apuna Jyrillä valmentamassa on Antti Hurri.

Kotimainen osasto: Kotimainen osasto on pääosin vielä nuoria lupauksia, leveyttä siinä on, joten loukkaantumisetkaan ei tätä joukkuetta kaada, etenkään kun viime kautta pahemmaksi on vaikea laittaa niiden osalta.

Jatkavat joukkueessa: Merkittävin jatkaja lienee viime kaudella läpi lyönyt Joel Mäntynen, joka nousi hankalassa tilanteessa yhdeksi Kouvojen suurimmista vastuunkantajista ja pistekeskiarvo 13.14 riitti suomalaispelaajista peräti kolmossijaan. Muut jatkajat olivat viime kaudella hyvin roolia saaneet, mutta joukkueen ollessa terveenä pienemmille minuuteille jäävät Aarni Korkiatupa, Teemi Kristeri sekä Veeti Helakorpi.

Lähteneet: Moni viime kaudella isoakin roolia saanut Kouvo lähti muille maille täksi kaudeksi. Lähtijöistä suurin nimi on Hannes Pöllä, kolossimainen sentteri kaiketi lopetti uransa ja kärsi pahoista loukkaantumisista kauden mittaan. Viime kauden avainpelaajistoon kaavailtu Henri Permanto loukkaantui pahasti kauden alla ja viime kausi menikin kuntoutuessa. Tälle kaudelle Permanto siirtyy Katajan riveihin. Välillä todella tärkeäänkin rooliin noussut sentteri Ilmari Toikkanen sen sijaan lähtee Tanskanmaalle äitinsä kotimaahan pelaamaan. Neljäs enemmän minuutteja saanut lähtijä oli Emil Uotila. Pienemmän roolin pelaajista Daniel Rantapaju ja Joona Airenne eivät jatka Kouvoissa.

Saapuneet: Merkittävin suomalaisvahvistus on kolme kautta ulkomailla pelannut Korisliigaan palaava Aapeli Alanen jonka yhdeksän kauden Korisliiga-keskiarvo on 8.7 pistettä, 3.8 levypalloa ja 1.3 syöttöä ja kolmoset 35%:n tarkkuudella. Keväällä 2020-21 Alanen pelasi Tshekissä (5.9/2.6/1.1)m Kaudella 2021-22 Itävallassa 16.7 pisteen, 5.8 levypallon, 1.9 syötön ja 1.1 riiston keskiarvoilla ja viime kaudella Islannissa 11.7 pistettä, 7.8 levypalloa, 1.7 syöttöä ja 1.2 riistoa ottelua kohden, lisäksi Susijengin paidassa Alasella on 8 ottelua. Alasen lisäksi Kouvot hommasi Henry Boydin Kobrista ja hänelle varmasti myös jonkun verran minuutteja tarjolla. Divarista Kouvot saa lisävahvistuksia, jotka saatetaan nähdä joitakin minuutteja kentällä, heitä ovat Eemeli Salmi, Patrik Ek, Patrik Hautala ja Topias Jokela

Ulkomaalaisvahvistukset: Jyri on usein valinnut joukkueeseen hyvät jenkit jotka sopivat hänen pelikirjaansa, joten tilastot ovat lopulta paperia, jos rooli sopii. Viime kaudella Deshon Taylor voitti koko sarjan korikuninkuuden, mutta toisaalta hänen roolinsa oli äärimmäisen suuri loukkaantumisten riepottelemassa joukkueessa.

Quan Jackson: 193-senttinen takamies, joka aloitti viime kaudella ammattilaisuransa Kouvoissa, ja saa nyt toisen kauden samassa tutussa joukkueessa. Viime kauden keskiarvoiksi muodostui 15,5 pistettä, 5,4 levypalloa, 1,6 syöttöä ja 1,8 riistoa ottelua kohden. Tätä ennen viisi kautta yliopistossa, joista päätöskaudella 11,9pts/5,9reb/2,0ast/2,3stl

Kamau Stokes: Stokes on pelannut Euroopassa Puolan, Ruotsin, Unkarin ja Tsekin pääsarjoissa.

Viime kausi meni loukkaantuneena. Toissa kaudella Stokes pelasi Unkarissa tilastoiden 14,4 pistettä, 3,1 levypalloa, 5,3 syöttöä ja 1,3 riistoa ottelua kohden. Vaikuttaa kokeneelta ja hyvältä pelurilta.

Kyle Lofton: Rookiepelintekijä, joka pelannut neljä vuotta New Yorkin yliopistotiimissä keskiarvoilla 13.9 pistettä, 3.0 levypalloa, 5.2 syöttöä ja 1.6 riistoa. Oli kaikissa otteluissaan avauksessa ja pelasi isoja minuutteja isossa roolissa, joten kokemusta tiukoista paikoista on ehtinyt kertyä rookiestatuksesta huolimatta. Viides vuosi Floridassa  8.7 pistettä, 3.1 levypalloa, 3.5 syöttöä ja 1.1 riistoa ottelua kohden. Lofton on NCAA:n historian toiseksi eniten peliminuutteja kirjauttanut pelaaja, joka kertoo jotain tärkeästä roolista joukkueessa läpi yliopistovuosien. Uskoisin että tulee olemaan kova tekijä rookiestatuksesta huolimatta.

Malik Bowman: Harvinaislaatuinen pelaaja jo ikänsä puolesta, sillä alla ei ole yhtään yliopistokoripalloa, vaan 19-vuotias lahjakas pelaaja tulee Kouvoihin NBA-optiolla. Pelannut nuorille lahjakkuuksille tarkoitettua Overtime Elite-liigaa, jonka tarkoitus on valmistaa pelaajia NBA-draftiin ilman yliopistoa. Bowman pelannut tätä kaksi kautta, joista ensimmäisellä tehot 11.6/6.9/1.5t ja jälkimmäisellä7.1/4.2/1.1t.

Fyysinen vahvarakenteinen ja monipuolinen 203-senttinen pelaaja kyseessä, mutta on mielenkiintoista nähdä millaisesta tekijästä on kyse. Erittäin lupaava ja nuori pelaaja, mutta kokemusta ei tosiaan sen yliopistonkaan verran, joten pelit näyttää. Samalla valmennukselle näytön paikka.

Ricky Lindo jr.: Kouvojen sentteri, 203-senttinen hyvä levypallopelaaja. Aika yliopistossa Washingtonissa meni erinomaisilla keskiarvoilla: 66 ottelua joista avauksessa 55 kertaa, 9,5 pistettä, 8,0 levypalloa, 1,4 riistoa ja 1,3 torjuntaa. Rookie, joka pelannut myös Panaman maajoukkueessa (vanhemmat panamalaisia, vaikka syntynyt USA:ssa)

Yleisesti: Stokesia lukuunottamatta Kouvojen jenkit ovat suhteellisen kokemattomia eurokoriksesta, mutta tilastollisesti vaikuttavat silti kovilta tekijöiltä. Monessa joukkueessa voisin olla epäileväisempi, mutta uskoisin että Jyri saa näistä jenkeistä paljon irti, vaikka Stokesin lisäksi yhtään kokeneempaa pelaajaa joukkueessa ei ole, ja ainoa eurokokemusta omaava on yhden kauden Kouvoissa viettänyt Jackson. Yksittäistä isompaa nimeä Taylorin tyyliin ei tällä kertaa joukkueessa ole. Viisi jenkkiä mahdollistaa loukkaantumistenkin sattuessa täydellä rosterilla pelaamisen.

Kotimaisella osastolla Pöllän ja Toikkasen menetys tuo ammottavan aukon korin alle, mutta sitä paikkaa osittain Alanen, joka pystyy puolustamaan isoja pelaajia. Vaikea sanoa kuitenkin onko kotimainen osasto heikentynyt vai vahvistunut, kliseisesti pelit näyttävät.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Aapeli Alanen ja Kyle Lofton

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Lofton
2. Jackson/Stokes
3. Mäntynen/Bowman
4. Alanen
5. Lindo Jr.

Arvio kaudesta: Vaikka paperilla Kouvot ei näytä ainakaan viime kautta kovemmalta, on ainakin kirjoitushetkellä loukkaantumistilanne sen verran parempi, että näkisin Kouvot kyllä ylemmässä loppusarjassa eikä vähiten valmennuksen ansiosta. Kouvoilla on pari kovaa suomalaista scoraajaa ja mielenkiintoisia rookiejenkkejä, joilla voi olla potentiaalia todella korkeallekin. Sijat 3.-6. realismia ja näinollen hyvät mahdollisuudet edetä mitalipeleihinkin.

7. KTP

Kotka taisteli viime kaudella ylemmässä jatkosarjassa sijoista 3.-6. tasapäisesti aina päätöskierroksille asti. Lopulta sijoitukseksi varmistui 6. ja playoff-vastustajaksi vain pari voittoa enemmän napannut Kataja. Kotietu oli viisiosaisessa playoff-sarjassa todella merkittävässä roolissa kotijoukkueiden murskatessa etenkin sarjan edetessä. Näin KTP jäi puolivälierään hävittyään Game5-ottelun selvästi. Tälle kaudelle joukkue ei ole kauhean paljoa muuttunut, mutta pelintekopuolella toki Joonas Lehtoranta puuttuu joukkueesta ja on iso menetys, joten sijoitukset pyörinee siinä ylemmän jatkosarjan häntäpään ja alemman loppusarjan kärkipään välimaastossa.

Valmennus: Roope Mäkelä on vakiinnuttanut paikkansa Kotkan peräsimessä ja tulokset ovat olleet materiaali huomioiden kelpo tasoa. Kakkosvalmentajaksi Kotka sai KTP-legenda Michael Poundsin joka lopetti uransa vain vähän aikaa sitten.

Kotimainen osasto:

Jatkavat joukkueessa: Tärkeimmät jatkosopimukset lienevät Vili Nyman, joka tuo paljon pisteentekovoimaa ollessaan terveenä, muita tärkeitä jatkajia ovat heittotaidostaan tunnettu Topias Kuukkanen ja korin alla kovaa taisteleva Juha-Matti Henttonen. Joukkueessa pienemmän roolin pelaajista jatkavat lisäksi Jasper Mussalo, Niko Mykrä, Joonas Timonen ja Matias Lanki

Lähteneet: KTP:n listalta puuttuu viime kauden pelin moottori Joonas Lehtoranta, joka kärsi kuitenkin jonkun verran loukkaantumisista. Lehtoranta on tällä hetkellä vapaa agentti, eikä tulevan kauden seurasta ole tietoa. Toinen isompi nimi oli korinalustorni Mubashar Ali, joka lähti muualle. Ali ei ollut ehkä ihan odotetun vahva vahvistus ja loukkaantumiset piti myös hänet useammasta pelistä sivussa. Muita lähtijöitä ei ollut, eli kaksi suht tärkeää kotimaista siirtyi muualle

Saapuneet: KTP sai kaksi kotimaista vahvistusta, Miikka Marttisen Karhusta ja Tomi Lommin Katajasta. Lommin viime kausi oli heikohko ja peliminuutit ja rooli alkoi pudota kauden edetessä. Taitoa etenkin kolmoskaaren takaa on jos kadotettu statsi löytyy, mutta mikäli otteet ei parane, Lommin rooli voi jäädä jälleen pieneksi. Marttinen on hyvä peruspelaaja, jolle varmasti minuutteja luvassa Kotkan joukkueessa

Yhteenveto: KTP menetti kaksi suht tärkeää palasta ja sai kaksi peruspelaajaa tilalle, joten näkisin että joukkue heikentyi kotimaisten osalta vähän.

Ulkomaalaisvahvistukset: Kotkan jenkit eivät ole tällä kaudella kovin kokeneita, ja jenkkiosasto on heikentynyt.

Markice Davis: Orlando Parkerin palattua kotiin KTP korvasi hänet nopeasti Davisilla, joka on 202-senttinen urheilullinen laituri. Pelaa KTP:ssa nelospaikkaa. Pelannut yliopistossa kolme edellistä kautta kolmospaikalla, pitäisi olla heittäjänä kohtuu hyvä. Yliopiston tehot 9,8pts/4,1reb eli ei tilastojen perusteella se ykköskorin jenkki, mutta varmasti tulee saamaan hyvin pisteitä sillä KTP:ssa jenkeillä iso rooli.

Vincent Golson jr.: Kotkan historian lyhin jenkkivahvistus, eli suunnilleen allekirjoittaneen pituinen kaveri. 173-senttinen Golson korvaa puuttuvat sentit nopeudella, sillä kyseessä väkkärämäinen vauhtikone. Euroopasta löytyy kolme kautta, kaksi Saksan kolmostasolta ja viimeisin Ranskan kakkostasolta 8,1pts/3,5reb keskiarvoilla. Levypallolukema on erinomainen näin lyhyelle pelaajalle. Jenkille tehot eivät ole kovin korkeat, toisaalta Ranskan kakkostaso on melko kova sarja

Shaun Doss: Yliopistossa kovat tehot tehnyt Doss.jr voitti konferenssinsa pistekuninkuuden 18,1pts keskiarvoilla. Yleispelaaja rooliltaan, pelaa kolmospaikkaa. Kuulunee KTP:n kantaviin voimiin rookie-statuksesta huolimatta.

Ahmad Rand: Rand hommattiin yliopistosta KTP:n korin alle. Valittiin koko liigan vuoden puolustajaksi ja blokkeja kertyi 2,1 per peli 18,9 peliajalla. Muuten tilastot jää vaatimattomaksi 8 pistettä, 4,8 levypalloa

Yleisesti: Tilastollisesti Kotkan jenkit ovat mielestäni selkeästi heikommat kuin viime vuonna. Jenkeistä kolme on rookieita ja yhdellä kokemusta on kovien korismaiden alemmista sarjoista. Shaun Doss vaikuttaa rookie-statuksesta huolimatta kovalta tekijältä, mutta kokonaisuutena jenkkien taso ei ainakaan paperilla ole erityisen hyvä. Kun suomalaisissakaan ei ole mielestäni tapahtunut suurempaa parannusta kokonaisuutena, voitaneen sanoa, että Kotkan sijoitus tulee laskemaan jonkun verran viime kaudesta. Tosin pelit sitten näyttävät.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Vili Nyman ja Shaun Doss

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Golson Jr.
2. Nyman
3. Doss
4. Davis
5. Rand

Arvio kaudesta: KTP:lla on edelleen melko leveä suomalaisrintama, vaikka isompia tähtipelaajia vähemmän. Jenkit on kokemattomia, eikä tilastot vakuuttanut itseä kauheasti paitsi Dossilla. Kuitenkin joukkue jyrännee tasaisuudellaan, eikä kaadu yksittäisiin loukkaantumisiin. Näkisin alemman jatkosarjan kärkipään tiiminä ja lähtö tulee puolivälierissä.

8. Tampereen Pyrintö

Pyrintö taisteli viime kauden päätteeksi viimeisistä playoff-paikoista alemmassa loppusarjassa, ja onnistuikin nappaamaan viimeisen playoff-paikan. Tarjolla oli lähinnä kokemusta, sillä Karhua vastaan ei lopulta ollut mitään jakoja. Uskoisin että Pyrintö on kauden päätteeksi tälläkin kaudella samoilla sijoilla, eli 7.-9.

Valmennus: Valmennuspuolella muutoksia viime kauden starttiin nähden on lähinnä apuvalmennuspuolella jossa Damon Williamsin tilalla jatkaa Santeri Liljeberg, Erkko Ojala sekä useammilla Korisliigakausilla päävalmentajanakin toiminut Tero Vasell. Päävalmentajana Pyrinnössä jatkaa Miikka Sopanen, jonka avauskausi oli runkosarjan osalta nappionnistuminen, mutta nyt viimeisin kausi meni hieman tasapaksummin.

Kotimainen osasto: Kotimaisista suurin uutinen oli Antero Lehdon paluu kotiin, eli veteraani jatkaa Pirkanmaalla, tällä kertaa jälleen punaisissa Nokia-visiitin jälkeen.

Jatkavat joukkueessa: Pyrinnössä jatkaa viime kauden pelaajista Kion Williams, Valtteri Leppänen, Roni Ahvenjärvi sekä Arttu Pitkänen. Kaikkien rooli Pyrinnössä oli viime kaudella hyvin pieni, joten jatkavien pelaajien ympärille tarvitaan Lehdon kaltaista pelin moottoria.

Lähteneet: Pyrintö koki isoja menetyksiä kun kaksi melko tärkeän roolin pelaajaa lähti muille maille. Tärkein kotimainen ja kova heittäjä Osku Heinonen siirtyi Islannin liigaan ja Tomas Pihlajamäki suuntasi kohti Helsinkiä. Myös kolmas tärkeä palanen Lassi Kilpinen vaihtoi lakeuksille ja edustaa ensi kaudella Kobria. Peruspelaaja Panu Peltokangas lopetti myös Pyrinnössä, joten ovi on käynyt lähtösuuntaan.

Saapuneet: Kuten alustuksessa mainittua, isoin nimi saapumispuolella on Antero Lehto, joka on viime kausinakin ollut tärkeä pelaaja, vaikka ikää tulee koko ajan lisää. Alkaako jalka jossain vaiheessa kuitenkin painaa vai vieläkö Lehto pystyy tässä suht nuoressa Pyrintöjoukkueessa ohjaamaan peliä voitokkaasti. Toinen isompi kala on Kobrissa hyviä tehoja iskenyt Chrysostom Chukwuma, jonka rooli tulee olemaan Pyrinnön joukkueessa kohtuu iso. Kolmas paluumuuttaja oli Justus Kilpinen, joka vaihtoi päikseen paikkaa Kobriin siirtyneen Lassin kanssa.

Yhteenveto: Kilpisten vaihtokauppa ei näennäisesti keikauta voimasuhteita. Tärkeimmät muutokset olivat Heinosen ja Pihlajamäen lähtö ja Lehdon sekä Chukwuman saaminen joukkueeseen. Näkisin että kokonaisuutena voimasuhteet ehkä hieman heikkenivät, kun ottaa huomioon että Lehdolla ikää tulee koko ajan lisää, mutta toisaalta 84-syntynyt Lehto veti vielä viime kaudellakin todella kovia minuutteja erinomaisilla tehoilla, joten vaikea sanoa, voi olla jopa ratkaiseva tekijä pelin toimivuuden kannalta. Chukwuma on loukkaantuneena näillä näkymin marraskuulle, joten alkukauden Pyrintö vetää todella kapealla.

Ulkomaalaisvahvistukset: Ulkomaalaisten vastuulla on tälläkin kaudella paljon, vaikka Pyrinnöllä on toki laittaa myös kotimaisia kehiin, mutta suurin osa näistä vielä melko kokemattomia ja nuoria. Jenkeissä on lähdetty seuraavanlaisella ryhmityksellä:

Jordon Talley: Tulee Serbian liigasta ja kokemusta Euroopasta löytyy jo neljän kauden verran, eli Korisliigaan suht kokenut tekijä. Talley on hyvä syöttäjä ja tekee joukkuekavereista näin ollen parempia. Keskiarvot Serbian liigassa 13pts/5,7ast oikeuttivat liigan syöttötilastossa viidenteen sijaan. Pelannut lisäksi Georgiassa ja Saksan kakkostasolla ProA:ssa sekä Slovakiassa. Uskoisin että hyvä pelintekijä Pyrinnölle.

Sekou Sylla: 195-senttinen kolmospaikan pelaaja, joka viihtyy kuitenkin korin alla. Vetänyt hurjia 20+/10+ tehoja joukkueissa, joissa pelannut, mutta sarjat joissa nämä syntynyt on melko heikkotasoisia eli NCAA2 ja Australian puoliammattilaissarja/divari NBL1. Kovat tehot kertoo toki scorausvoimasta, mutta toisaalta NCAA-tasolla syntyneet keskiarvot jäivät jo huomattavan vaisuksi. Uskoisin että Pyrinnössä operoi noin 10-11 keskiarvoilla ja levyjä peliä kohden kertyy se 5-7. Rookie, jolla alla siis kesän ajalta kokemusta NBL1:stä.

David Azore: Vaikuttaa kelpo hankinnalta. Pelannut yliopistossa NCAA:ssa kovilla tehoilla ollen koko NCAA:n 20. paras korintekijä 19,8 pistekeskiarvolla. Tämän jälkeen viime kaudeksi siirtyi Islantiin, jossa operoi 20,8pts/4,5reb keskiarvoilla ja vielä keväällä kävi pelaamassa Uudessa-Seelannissa tehoilla 15,6p/4,7lp/3,7s. Uskoisin että Uuden-Seelannnin lukemat ovat lähellä sitä, mitä voi Korisliigassakin tehdä. Vahva korilleajaja kyseessä.

Nighael Ceaser: Rookie, joka pelasi NCAA:ssa 9,6pts/6,5reb keskiarvoilla päätöskautensa. Tarkoitus tuoda voimaa puolustukseen. Uskoisin että hyökkäyspäässä heikoin lenkki Pyrinnön suht vahvasta jenkkinelikosta

Yhteenveto: Jenkeistä yksi on kokeneempi, yksi jo vuoden ajan eurokorikseen sopeutunut ja hyvillä tehoilla vetänyt ja kaksi vähemmän ammattilaiskokemusta omaavaa, mutta periaatteessa potentiaalisia tekijöitä.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Antero Lehto ja Jordon Talley/David Azore

Yleisesti: Pyrinnön kotimainen osasto koki isoja menetyksiä, mutta tilalle saatiin roppakaupalla johtajuutta Antero Lehdon muodossa, scorausvoimaa Chukwuman myötä ja kun jenkit on nähdäkseni viime kauden hankintoja hivenen kovempia, niin mahdollisuudet taistella playoffeista ja hyvässä tapauksessa ylemmän loppusarjan paikoista on hyvät. Pyrinnöllä ei ole kauteen lähdettäessä yhtään pelaajaa, jonka varsinaisesti luokittelisin sentteriksi, mutta Ceaser tämän roolin varmastikin ottaa, sillä pystyy pelaamaan nelos -ja vitospaikkaa.

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Talley
2. Lehto
3. Azore
4. Sylla
5. Ceaser

Arvio kaudesta: Pyrinnön rosteri ei kauheasti kestäisi loukkeja, ja alkukausi onkin vaikea kun toinen tärkeimmistä suomalaisvahvistuksista on sivussa. Jos Lehto jaksaa painaa, voi näillä jenkeillä joukkue pärjätäkin, mutta mikäli pelaajia ajautuu loukkaantumisiin, niin voi pleijaritkin jäädä haaveeksi. Uskoisin että taistelee Korihaiden ja Kobrien kanssa viimeisestä playoff-paikasta.

9. Korihait

Vuodesta toiseen Korihait on laitettu ennakoissa häntäpäähän tai hännille, ja vuodesta toiseen se on jatkanut sarjassa. Tippumista ei tullut viime kaudellakaan, ja tavalla tai toisella se on välttänyt putoamisen. Ensimmäistä kertaa voitaneen sanoa pitkään aikaan, että tänä vuonna putoamisen ei pitäisi olla kovin lähellä, sillä lähtökohtaisesti se on ainakin Biisoneita paljon edellä.

Valmennus: Korihaiden valmentajaksi tälle kaudelle astuu Darko Mihaljovic, joka on ennen tätä valmentanut kolme kautta Bisonsia. Kokemusta löytyy Saksan Bundesligaa myöten (apuvalmentajana), joten nyt uusi haaste. Korihaiden joukkue on kotimaisten osalta pysynyt hyvin kasassa Niemeä lukuunottamatta ja potentiaalia siinä on paljon, joten valmennuksen haaste on saada se pelaamaan playoff-vauhtiin oikeuttavalla tavalla. Kakkosvalmentajana Korihailla on Ivan Ivanovic

Kotimainen osasto: Kotimaisen osaston kulmakivenä on Bojan Sarcevic, ja hänen onnistumisten mukana joukkue usein voittaa tai kaatuu.

Jatkavat joukkueessa: Bojan Sarcevic jatkaa tutussa seurassa, ja korisliigalegenda parantaa valtavasti Korihaiden peliä. Myös tärkeä sisäpelaaja Mikael Aalto jatkaa seurassa kuin myös puolustuspään taistelija ja raataja Joni Herrala. Arvoset Akseli ja Viljami ovat pienemmän roolin jatkajia.

Lähteneet: Trey Niemi oli viime kauden paras suomalainen pisteidentekijä ja jättää valtavan loven suomalaisosastoon. Ensin Niemi siirtyi Nokialle, mutta käytti ulkomaanoptionsa ja siirtyy Italian SerieB:hen. Muuten Korihait ei menettänyt erityisen ison roolin pelaajia. Lähtijöiden joukossa on Manuel Barnes, Elmo Eräkangas, Mio Hyvönen, Jaakko Lahti, Tommi Lehtonen ja Aamos Nikula, mutta kaikki nämä Niemen lisäksi vetivät hyvin pienillä pistemäärillä per ottelu.

Saapuneet: Thomas Vehmanen ja Valtteri Pihlajamäki ovat uudet pelaajat. Vehmanen saattaa saada jonkun verran minuutteja, mutta Pihlajamäen rooli on enemmänkin penkillä tsempparina ja mahdollisten loppuminuuttien pelailut.

Yhteenveto: Käytännössä Korihait menetti sarjan parhaan kotimaisen pisteentekijän ja saivat kaksi pienen roolin pelaajaa tilalle. Tätä myöten kotimainen osasto hieman heikentyi, mutta sillä on kuitenkin kolmesta neljään isompaan rooliin tottunutta pelaajaa jenkkien tueksi.

Ulkomaalaisvahvistukset: Kotimainen osasto on kapeahko, joten jenkkien varaan lasketaan jälleen paljon. Kasassa onkin erinomaiset jenkkivahvistukset, joilla kokemusta löytyy.

Javion Ogunyemi: Korisliigatasolle kokenut jenkki, jolta löytyy jo Korisliigastakin kokemusta 11 ottelun verran Kobrista. Painoi keskiarvot 15pts/9,1reb 11 ottelussa ja heitot upposivat 69%-prosenttisesti. Pelannut monissa lähes Korisliigan tasoisissa sarjoissa ja kokemusta löytyy Unkarin, Kyproksen, Itävallan, Georgian ja Iso-Britannian sarjoista. Georgiassa levypallokeskiarvo oli peräti 14. 206cm hyvä sentteri.

Wesley Person jr.: Kokenut pelaaja, joka on yliopistonsa Treyn kaikkien aikojen pisteidentekijä. Tämän jälkeen pelannut Italian Serie B:ssä 17 pisteen keskiarvolla, Unkarissa lyhyt visiitti, jonka korona sotki ja Iso-Britanniassa 15 pisteen keskiarvolla ja 43% kolmosprosentilla. Vaikuttaa kovalta pisteidentekijältä ja 191-senttinen takamies tulee varmasti heiluttamaan korisukkaa Ukissakin.

Travis Jocelyn: Yliopisto meni kehnohkossa NCAA3-tasolla, mutta siitä huolimatta sai Bundesliigaan sopparin, joskin harjoitusringissä. Viime kaudella pelasi Saksan kakkostasolla tehden 8,6 pistettä, 3,2 levypalloa sekä 1,5 syöttöä. Kolmoset upposivat 35 prosentin tarkkuudella. Vaikuttaa ennalta heikoimmalta jenkkinelikosta.

Jalen Jackson: Korisliigasta tuttu kaveri, joka pelannut aiemmin Seagullsissa ja KTP:ssa sekä kahteen otteeseen Korihaissa. Ensimmäisen visiitin keskiarvot olivat 16,0 pistettä, 5,2 levypalloa, 3,8 syöttöä ja 2,1 riistoa. Toinen visiitti oli viime kauden loppupuolella, ja Korihait voitti 7 ottelua 12:sta jossa hän pelasi, teki keskiarvot 12,8 pistettä, 3,6 levypalloa, 3,1 syöttöä ja 2,0 riistoa ja plusmiinus+4 oli joukkueen paras.

Yleisesti: Korihailla on kasassa kohtuu laadukkaat jenkit, sillä kukaan ei ole rookie ja kokemusta Euroopasta löytyy useampien kausien verran. Korihaiden pelinteosta vastaa yksi sarjan parhaita ellei paras pelintekijä ja suomalaisosastolla on pari kelpo backupia tuomaan lepominuutteja. Korihaiden avauskokoonpano vaikuttaa erittäin hyvältä, mutta penkki jää kapeaksi, eli loukkaantumisia joukkue ei avainpelaajilleen paljoa kärsisi ottaa. Vahvan jenkkinelikon myötä mahdollisuudet kamppailla playoffeista pitkästä pitkästä aikaa ovat olemassa, mutta luulen että niukasti jäädään rannalle

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Bojan Sarcevic ja Ogunyemi

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Sarcevic
2. Person
3. Jocelyn
4. Jackson
5. Ogunyemi

Arvio kaudesta: Vaikka suomalaisosasto koki kolauksen Trey Niemen lähdettyä, on Korihait hommannut tälle kaudelle erittäin hyvät jenkit, jotka Sarcevicilla höystettynä voivat saada UK:ssa realistiset playoff-haaveet eloon. Toki loukkaantumisia joukkue ei kestä, mutta terveenä ollessaan on kova haaste ja mahdollisuus parhaaseen sijoitukseen pitkiin aikoihin on hyvä. Veikkaus että jää niukasti playoffien ulkopuolelle sijalla 9. Playoff-paikkakaan ei olisi viime vuosien alkukauden heittopussille, joka aina loppukaudesta alkaa pelaamaan mikään jättiyllätys.

10. Kobrat

Kobrat aloitti viime kauden todella hyvin ja piti kärkipaikkaa alkukaudesta, kunnes jotain tapahtui ja joukkue alkoi valua valumistaan. Lopulta playoffitkin jäi haaveeksi. Tälle kaudelle joukkueessa on tapahtunut reilummin muutoksia kotimaisten osalta, kun viime vuonna lähdettiin melko muuttumattomalla joukkueella

Valmennus: Valmennus säilyy samana kuin viime kaudella, päävalmentajana jatkaa Ville Turja ja apunaan hänellä on Nebojsa Dimic. Vielä Kobrat ei ole Turjan alaisuudessa onnistunut ottamaan potentiaalia irti läpi kauden, uusi kausi uudet kujeet.

Kotimainen osasto:

Jatkavat joukkueessa: Antto Nikkarinen jatkaa jälleen yhden kauden Kobrapaidassa ja on selkeästi viihtynyt lakeuksilla. Sama homma Juho Lehtorannan kanssa, jonka pelit jatkuu Kobrapaidassa tämänkin vuoden. Viime kaudesta jäi kuva että Nikkarisen paras terä oli hävinnyt ja tehot jäi vaatimattomaksi. Toisaalta mies otti erittäin vähän heittoja, syöttöpuolella kulki vielä kohtuullisesti. Myös Jussi Turja jatkaa kaudesta toiseen uskollisesti joukkueessa.

Lähteneet: Kobrien suurin menetys oli mielestäni kotimaisista Chrysostom Chukwuma joka loppukaudesta kannatteli joukkuetta jenkkien pelatessa miten sattuu. Pyrintöön siirtynyt Chukwuma oli Kobrille iso menetys. Henry Boyd lähti myös muualle, mutta hänen roolinsa ei noussut aivan yhtä isoksi. Atte Perttu lopetti pelaajauransa, mutta hänenkin rooli oli melko pieni. Tämän lisäksi Justus Kilpinen lähti Pyrintöön ja Pyrinnöstä tuli tilalle Lassi Kilpinen

Saapuneet: Kobrien saapumispuolella ei saatu kovin isoja nimiä Lapualle tällä kertaa. Katajassa erinomaisia otteita esittänyt Joona Tuomala ja Pyrinnöstä tullut Lassi Kilpinen ovat merkittävimmät saapujat. Kumpikaan ei ole toistaiseksi ollut ison roolin pelaaja. Muita saapuneita, jotka ringissä mukana tällä kaudella Huimasta sarjatasoa ylemmäs nouseva Timi Puittinen, joka naputti DivariA:ssa noin 10 pisteen keskiarvolla pisteitä sekä omat kasvatit Juho Pihlajamäki ja Eetu Hautala

Yleisesti: Mielestäni Kobrien kotimaisten osasto ei kestä kovin hyvin vertailua monelle muulle Korisliigajengille. Monet avainpelaajista ovat uransa suhteen laskusuunnassa ja vaikka nuoruuden intoa löytyy, uskon että se ei riitä kovempia vastaan kovin pitkälle, ennen kuin kokemusta tulee lisää.

Ulkomaalaisvahvistukset: Kobrat on perinteisesti ollut joukkue, jolle jenkkivahvistukset ovat pelin kannalta kaikki kaikessa. Yleensä joukkue onkin saanut kovia jenkkejä, jotka on keikkuneet Korisliigan pistetilaston kärkipaikoilla roolinsa ja taitojensa takia. Viime kauden jenkeistä jäi hyvän alkukauden jälkeen ikävän halju maku; moni yritti yksin ja heitteli paljon ohi, mikä syö vääjäämättä joukkuehenkeä.

Theo Akwuba jr.: Rookie, jolla hurja syliväli 228cm ja pituuttakin 211cm eli Kobrien sentteri tälle kaudelle. Yliopistossa otti kovia tehoja, yli 9 pisteen levypallokeskiarvoja sekä paljon blokkeja. Viimeisin yliopistokausi vaisumpi pienemmässä roolissa. Rookiena aina vähän arpa, mutta voi olla tehokaskin, ei niin meritoitunut mitä aiempien kausien sentterivalinnat.

KJ Buffen: 203cm nelospaikan rookie, jolla kelpo tilastot viimeiseltä yliopistokaudelta 10,3 pistettä, 6,6 levypalloa, 1,5 syöttöä ja 1,1 riistoa ottelua kohden.

Anthony Roberson: Pelasi viime kaudella Manchester Giantsissa ottaen 11,4 pistettä, 7,6 levypalloa, 1,3 syöttöä ja 1,3 torjuntaa ottelua kohden. Sarja ei vedä vertoja Korisliigalle, joten välttämättä ei kovin kovasta pelurista ole kyse. Pelannut aiemmilla kausilla G-liigaa. Isä ja sisar pelanneet Topossa ja veli Andre ollut Oklahoma Cityn NBA-pelaaja vuosikausia, ei tosin tähtistatuksella, mutta saanut joillakin kausilla koviakin minuutteja.

Taz Sherman: Tilastojen perusteella Kobrien kovin pelaaja. Pelasi kovassa konferenssissa yliopistossa ja viimeisellä kaudella tehot 17,4 pistettä, 3,1 levypalloa, 2,3 syöttöä ja 1,3 riistoa ottelua kohden. Ammattilaiskokemustakin löytyy Unkarin liigasta, jonne siirtyi viime vuoden joulukuussa. Unkarissa syntyi tilastot 15,8p/2,6l/2,6s/1r ottelua kohden kolmosten upottua vajaan 42 %:n tarkkuudella, joten samantasoisia lukemia voinee odottaa Korisliigassakin.

Kobrien jenkit ovat tänä vuonna selkeästi aiempia vuosia kokemattomampia. Kolme jenkeistä on tilastojen perusteella todella kovia levypallopelaajia. Tilastollisesti kovia lukemia, eli jos saavat saman draivin ajettua eurokentille, voivat olla koviakin tekijöitä. Sherman ainoa, jolla Euroopasta jo alla kovia meriittejä. Kobrissa toki roolia tarjolla kaikille jenkeille joten tehot nousee, mutta pelin pitää toimia yhteen.

Yleisesti: Kobrat on loppujen lopuksi melko kapealla rosterilla liikkeellä. Loukkaantumisiin ei ole varaa, ja paperilla joukkue on mielestäni heikentynyt aika selvästikin ja ihmettelisin jos joukkue ylempään loppusarjaan päätyisi ja pleijaritkin olisi jo saavutus.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Antto Nikkarinen ja Taz Sherman

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Nikkarinen
2. Sherman
3. Roberson
4. Buffen
5. Akwuba jr.

Arvio kaudesta: Vaikka joukkue oli harkkapeleissä ruotsalaisia vastaan hyvä, ei se vaikuta ihan playoff-tason joukkueelta näillä jenkeillä. Yllätys playoff-paikka ei olisi, ylemmän jatkosarjan paikka mielestäni sitä enemmänkin jo.

11.Lahti Basketball

LaBan viime kaudesta tuli lopulta pannukakku, joka johti valmennuksen vaihtumiseen kesken kauden. Loppukaudesta joukkue taisteli vielä melko lähelle playoff-paikkoja alemmassa jatkosarjassa, ja LaBa-kauden ilmiö oli muuan Chris Clarke, joka naputti triplatuplia liukuhihnalta sarjassa, jossa jo yksittäinenkin triplatupla on normaalisti todellinen harvinaisuus.

Kuva Ville Vuorinen/Lahti basketball

Valmennus: Valmennuspuolella saatiin dramatiikkaa kesken viime kauden, kun seurajohto kyllästyi heikosti menneisiin otteisiin ja Pieti Poikola sai kenkää. Tilalle tuli valmennusryhmään jo aiemmin kuulunut Tom Cooman, joka jatkaa Lahden peräsimessä tälläkin kaudella. Cooman suoriutui yllätyspestistään mallikkaasti. Apuvalmentajaksi pestattu koripallon suomalainen ääni, lukuisia selostuksia kausitasolla vetävä Kristian Palotie ilmoitti puolestaan vetäytyvänsä pestistä perhesyiden takia, mutta on varmastikin ollut mukana pelaajien scouttauksessa.

Kotimainen osasto: Lahti on siitä poikkeuksellinen joukkue, että siltä puuttuu selkeät suomalaiset kärkinimet kotimaisella osastolla, mutta joukkue pelaa käytettävissä olevalla materiaalilla silti usein hyvin yhteen. Moni pieniä minuutteja kerännyt pelaaja jatkaa tälläkin kaudella, mutta uusia nimiä ei ole ainakaan kirjoitushetkellä saatu haalittua kuin pari

Jatkavat joukkueessa: Erik Sajantila ja Arttu Saarijärvi lienevät kotimaisista pelaajista tärkeimmät jatkajat. Pienemmän roolin pelaajista joukkueessa jatkaa Eetu Lähdetniemi, Jan Homanen ja Ville Tolonen.

Lähteneet: Merkittävin kotimainen lähtijä oli varmastikin sentteri Henri Ventoniemi, jolla oli vuosia iso rooli Lahden joukkueessa. Lisäksi Lahti menetti lupaavan Eemi Luukkosen Karhun riveihin. Pienemmän roolin Mirko Laitinen siirtyi ToPo:on

Saapuneet: Saapumispuolella on pari kovempaa nimeä, Ville Karvonen ja Kalle Koivunen. Koivunen pelasi JBA:n riveissä divaria 16 pisteen keskiarvoilla ja nuorten maaotteluita 6,9 pisteen keskiarvolla. Toki keskiarvot liigassa laskevat, mutta hyvin nuoreen ja tähtipelaajien osalta kapeaan Lahden kotimaiseen osastoon Koivusen palveluille on varmasti käyttöä. Edit. Lahden sivut olivat jäljessä, joten Ville Karvonen puuttui listalta, mutta saapuu myös joukkueeseen. On ollut vahva pelaaja Lahdelle ja tärkeässä roolissa tulevalla kaudella.

Yhteenveto: Lahden kotimainen rosteri koki kaksi isoa menetystä ja tilalle tuli pari, mutta kokonaistilanne heikkeni hieman. Lahdella on paljon nuoria pelaajia, joista joku voi roolin kasvaessa puhjeta kukkaan, ja sinänsä leveyttä kyllä löytyy, mutta kotimaiseen osastoon liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä.

Ulkomaalaisvahvistukset: Lahdella on tälläkin kaudella jenkeillä iso vastuu. Voi olla että Clarkea ei paikkaa kukaan koskaan, mutta tällaiset jenkit Lahdella on tälle kaudelle:

Harrison Cleary: 185-senttinen pelintekijä, jolle kertyi viime kaudella otteluita Bundesliigassa, Eurocupissa ja Pro B:ssä (kolmanneksi korkein sarjataso). Pro B:ssä oli sarjan paras pistemies 24 pisteen keskiarvolla. Uran kolkkiprosentti on 40% joten kovasta heittäjästä kyse. Uskoisin että Korisliigaan hyvän tason jenkki.

Elias Harden: 198-senttinen takamies/laituri, jolla alla yksi ammattilaiskausi Kyproksella 14,6 pisteen, 4 levyn ja 1,7 keskiarvoilla. Uskoisin että pystyy Lahden joukkueessa operoimaan suunnilleen samoilla tehoilla. Leveä syliväli ja urheilullinen pelaaja.

Jaylen Sebree: Rookielaituri, jonka viimeinen kausi yliopistossa oli kovaa luokkaa. 201-senttinen jenkki naputti 15,4pts/7,4reb/2,3ast tehot 40% heittoprosentilla, joten tuo levypallovoimaa ja heittouhkaa.

Logan Dye: Ventoniemen saappaat täytettävänä, eli pelaa Lahden sentterinä tänä vuonna. 206-senttinen laituri tulee yliopistosta, eli rookie. Sentteriksi kovat lähes 40% kolmostehot, teki 13,3pisteen ja 5,1 levypallon keskiarvot. Pystyy juoksemaan kenttää, heittämään, syöttämään ja pelaamaan kovaa.

Bobby Planutis: Korvaa Logan Dyen. Tulee yliopiostosta eli rookie. 205-senttinen sentteri. Yliopiostossa viime kauden tehot 11.2pts/4,2reb.

Yleisesti: Kotimainen osasto on heikentynyt, jenkit ovat kohtuu kovat tilastollisesti ja tulevat olemaan Lahden joukkueessa isossa roolissa. Kuitenkin jenkkien kokemus ei ole kovin korkea, eli kaksi rookieta ja kaksi vähän kokemusta omaavaa pelaajaa. Clarken tasoista kantavaa voimaa Lahdella ei tänä vuonna kuitenkaan ole. Viime vuonnakin jenkit olivat kovat, mutta joukkue epäonnistui ennen Clarken tuloa. Mikäli scouttaukset ja roolitukset ovat onnistuneet, on mahdollisuudet playoffeihin kuitenkin olemassa.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Erik Sajantila ja Harrison Cleary

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Cleary
2. Sajantila
3. Harden
4. Sebree
5. Dye

Arvio kaudesta: Lahti on ollut hyvin vaikea arvioitava viime kausina, joten nyt kun veikkaan sen tänne häntäpäähän niin varmaankin pelaa ylemmässä loppusarjassa (viime kaudella meni päinvastoin). Jenkit on kelpo tasoa, mutta suomalaispelaajissa mennään melko kapealla. Kyseessä kuitenkin yllätyksellinen joukkue. Veikkaan kuitenkin ettei pääse playoffeihin, mutta säilyy kuitenkin selvästi.

12. Loimaa Bisons

Toissa kaudeksi Divarista Liigaan noussut ja heti sieltä heti takaisin Divariin pudonnut Bisons palaa tälle kaudelle jälleen isompiin valoihin. Lähtökohtaisesti joukkue on sarjan heikoin, joten onko Bisonsista tulossa hissijoukkue, vai pystyykö se löytämään keinot kairata paperilla kovemmat joukkueet nurin?

Joukkueen kotimainen osasto sisältää muutamia Korisliigastakin tutumpia pienen roolin pelaajia, mutta vertailussa se jää pahasti jalkoihin.

Valmennus: Bisonsin valmentajaksi astuu tälle kaudelle Juri Heinämäki, joka perustaa Bisonsin pelin puolustuksen ja joukkuepelin kautta. Pesti on miehen ensimmäinen Korisliigan päävalmentajana, mutta kokemusta löytyy Forssan Alun naisten liigajoukkueen päävalmentajana toimimisesta, kuten myös apuvalmentajana KTP:ssa Korisliigassa pari kautta sitten. Apuvalmentajana toimii aiemmallakin kaudella Bisonsin apuvalmennuksessa ollut Konsta Mastomäki.

Kotimainen osasto: Kotimainen osasto on heikohkon oloinen, joten aiemmilla kausilla pienempään rooliin jääneille Korisliigapelaajille on isompaa roolia tarjolla.

Jatkavat joukkueessa: Viime kaudella divarissa reilun kuuden pisteen keskiarvoilla operoinut Vesa Heinonen on varmastikin kokeneimpia joukkueen pelaajia. Näillä tehoilla kuitenkin Korisliiga-pistetehtailu jäänee aika pieneksi. Kouvoissakin muutamia otteluita pelannut 214-senttinen Aapeli Syrjämäki jatkaa myös seurassa ja on jatkajista viime kauden parhaimmistoa 8,7 pisteen ja 5,6 levypallon keskiarvoillaan.

Kolmas jatkaja on myös Korisliiga ja Divari-konkari Cedric Latimer, jonka parhaat minuutit ja tehot on varmastikin nähty jo takavuosina, ja saattaa muutaman pisteen per peli tuoda pottiin, samoin kuin Sami Tahvanaisella.

Myös Eemeli Hollo jatkaa seurassa, mutta minuutit jäänee pieneksi.

Lähteneet: Viime kauden Divarin yksi parhaita kotimaisia, kanadalais-suomalainen Tevaun Kokko ei seurassa jatka, ja on iso menetys melko heikolle kotimaiselle osastolle. Myös toinen tärkeässä roolissa ollut Lahden kasvatti ja Labassa Korisliigaakin pelannut Aleksanteri Ahola ei jatka tällä kaudella. Yli 10 pisteen keskiarvolla Divarissa Biisoneita kantanut Santeri Makkonen ei myöskään kuulu tulevan kauden vahvuuteen. Hyvin pienen roolin pelaajista kokoonpanossa ei ole Aaro Lehtikangasta eikä Aaro Taatilaa.

Saapuneet: Saapujista nimekkäin on varmaankin Emil Uotila, joka sai loukkaantumisten runtelemassa Kouvojengissä hyvin peliaikaa viime kaudella. Tehot jäivät Uotilalla silti melko pieniksi, mutta tulevat luultavasti Biisoneissa kasvamaan. Myös Tiitus Kuukkaselta voidaan odottaa jonkun verran tehoja. Viime kaudella JBA:ssa reilun 10 pisteen keskiarvoilla, mutta nämä toki tippuvat Korisliigassa suurella todennäköisyydellä. Pienemmän roolin uusia nimiä ovat Lauri Kallio ja Elmo Eräkangas, jotka pelanneet kelpo pelejä junnusarjoissa.

Yhteenveto: Tuntuu että Bisonsin suomalaisosasto on heikentynyt Divarista, se menetti tärkeimmät suomalaispelaajat (Kokko, Ahola) ja ei saanut ihan vastaavia tilalle. Toki jenkkien varassahan tämä joukkue tulee pitkälti olemaan, joten rahat on sijoitettava ensisijaisesti sinne.

Ulkomaalaisvahvistukset: Bisons on joukkueista varmastikin eniten jenkkien varassa, ja mikäli sarjassa säilymisestä halutaan haaveilla, pitäisi näiden onnistua täydellisesti.

Devon Goodman: 183-senttinen pelintekijä, jolla löytyy jo jonkun verran kokemusta Euroopasta hyvillä tehoilla. Pelasi täydet yliopistokaudet, joista päätöskaudella 14pts/3ast. Tämän jälkeen pelasi Portugalin liigassa 15pts/5ast tehoilla, joka kertoo jo hyvästä europelaamisesta (Portugalin liigan taso ei ihan heikoimmasta päästä). Tämän jälkeen Saksan kolmostasolla hurjat 20pts/9ast keskiarvot. Sarjat, joissa pelannut ei ihan kovimpia, mutta vastuunkantajan rooli hyvillä tehoilla sopii hyvin tähän rooliin jota Bisonsissa tarjolla, ja varmasti tulee pistetilastoissa olemaan hyvillä sijoilla Korisliigassa.

Dylan Painter: 208-senttinen ja 107-kiloinen Bisonsin ykkössentteri, joka pelannut hyvin yliopistovuosina ja OK-tehot Saksan kakkostasolta, jossa 8,4pts/6reb keskiarvot. Yliopistossa paras kausi tuotti 13 pisteen ja 11 levyn keskiarvot. Kovalta levypallopelaajalta vaikuttaa.

Devante Brooks: Yksi ammattilaiskausi alla. Ennen sitä pelasi päätöskautensa yliopistossa 18pts/11reb, mutta oli NCAA2:ssa joka heikompi sarja. Viime kausi Sveitsin liigassa, jossa 17 pistettä ja 10 levyä keskiarvoina. Sveitsin liiga ei nähdäkseni ole niin kova kuin Suomessa, mutta kova levypallopelaaja kaikesta huolimatta, ja tuo Bisonsin puolustuslähtöiseen pelityyliin paljon.

Isaac Davidson: Uusi-Seelantilainen pelaaja takamiehen ja laiturin paikoille, joka pelannut ensin NCAA2-sarjaa ja sen jälkeen kotimaassaan Uuden-Seelannin liigaa 4 kautta. Kerännyt myös kokemusta kovasta Australian pääsarjasta. Viimeinen kausi U-S:ssa meni tehoilla 11,5 pistettä, 5,7 levypalloa ja 2,7 syöttöä ottelua. Uskoisin että pystyy vastaaviin myös Korisliigassa.

Yleisesti: Bisons on kasannut kelvollisen jenkkinelikon, joskin se on ehdoton vaatimus, sillä suomalaisissa hävitään monelle seuralle. Yksikään pelaaja ei ole puhdas rookie, eli ammattilaiskokemusta löytyy jo jonkun verran ja kolme jenkeistä vaikuttavat erityisen hyviltä levypallopelaajilta. Vaikea uskoa, että jenkit riittävät kuitenkaan, ja melko todennäköisesti Divari kutsuu taas ensi vuonna.

Tärkein kotimainen ja ulkomaalaisvahvistus: Emil Uotila ja Devon Goodman

Mahdollinen avausviisikko pelipaikoittain (1-2 takamiehet 3-4 laiturit 5:sentteri):

1. Goodman
2. Uotila
3. Davidson
4. Brooks
5. Painter

Arvio kaudesta: Olisin yllättynyt, mikäli Bisons välttää sarjasta tippumisen. Sen rosteri on paperilla todella pahasti jenkkien varassa, ja suomalaisten pitää nousta uudelle tasolle, ja jenkkien pelattava huippukausi, mikäli tippuminen halutaan välttää, varsinkin nyt kun aiempien vuosien häntäpään joukkue Korihait on hommannut kovat jenkit ja lähtee paremmilla suomalaisilla.

Korisliigavihjeet ja vedonlyönti

Korisliiga on ollut talven mittaan allekirjoittaneelle yksi päävedonlyöntikohteista, sillä välillä asetelmat suosivat hyvinkin paljon jompaakumpaa joukkuetta, sillä yksittäistenkin poissaolojen merkitys todennäköisyyksiin on huomattavasti korkeampi kuin lajeissa, jossa pelaajia on enemmän tai jossa avainpelaajien merkitys on pienempi.

Parhaat Korisliigakohteet on yleensä löytynyt Pinnaclelta, sillä Pinnacle on avannut kohteet hyvissä ajoin, ja yleensä avaukset ovat olleet huomattavasti herkullisempia mitä pelipäivän alla olevat kohteet. Miinuspuolena tässä on ollut vihjaamisen kannalta se, että jo yksittäiset lyönnit heilauttavat kerrointa merkittävästi. Jos itse on ottanut kohteen vaikkapa -4 tasoituksella, voi tasoitus parin lyönnin jälkeen olla jotain -6,5, joten vihjaaminen ei olekaan enää mielekästä. Toisinaan kohteita löytyy vielä pelipäivän allakin. Sivuiltamme löydät vihjeitä Korisliigaan. Kannattaa vilkaista myös sivustomme chattia, jossa on usein keskustelua myös Korisliigan peleistä tai sellaisia tietoja, jota vihjeistä ei näe.

Alustava voimataulukko joukkueista vielä alla. Kannattaa huomioida, että kotiedun merkitys on Korisliigassa iso, ja pari pykälääkin heikompi joukkue voi olla kohtuu hyvässä asemassa kotona parempaa vierasjoukkuetta vastaan. Myös poissaolojen merkitys on iso, joten sarjataulukkoa ei kannata sokeasti tuijottaa. (arviot A+ -> E-)

Seagulls A+

Karhu A-

Kataja B-

Vilpas B-

Nokia C+

Kouvot C+

KTP C-

Pyrintö D+

Korihait D+

Kobrat D

Lahti D

Bisons E-