Kotietu on aihe, jota on sivuttu varmasti monessakin tekstissä ja vihjeessä, mutta tehdään tästä vielä oma artikkelinsa. Pyrin käymään kotietua eri kanteilta ja eri lajien suhteen. Tietoa on otettu jossain määrin mm. vetoguru Jorma Vuoksenmaan Hetkinen TV-podcasteista, omasta kokemuksesta ja ihan suoraan tilastoistakin. Koitan käydä aihetta mahdollisimman laajalti, mutta paljon jää varmasti sanomattakin, sen verran monipuolinen ja tärkeä asia vedonlyönnissä aihe on.
Mitä on kotietu?
Aloitetaan selvittämällä yleisesti mitä kotiedulla tarkoitetaan. Kyseessä on siis boosti tai parannus voittotodennäköisyyksiin, jonka ottelussa kotikentällä pelaava joukkue tai mahdollisesti pelaaja saa verrattuna vierailevaan vastustajaansa. Kyseessä on tavallaan mielenkiintoinen käsite, sillä pelaajien taitotaso ei varsinaisesti muutu ottelun siirtyessä paikkakunnalta toiselle, mutta silti koti -ja vieraspelien välillä joukkueiden suorituksissa on nähtävissä hyvinkin suuria eroavaisuuksia. Suurimmillaan kotietua pääsee todentamaan suomalaisille tutuista lajeista varmastikin koripallossa ja etenkin kotoisessa Korisliigassa, mutta kotietu on läsnä myös monessa muussa lajissa enemmän tai vähemmän. Käydään seuraavaksi läpi syitä kotiedun muodostumiselle ja myöhemmin lajikohtaisia eroja kotiedun suhteen.
Mistä kotietu muodostuu?
Kotiedulle on monia syitä, kuten vierasjoukkueen matkarasitus, kotijoukkueelle tuttu kotikenttä, yleisön muodostama extraboosti suorituksiin, mutta suurin tekijä ylivoimaisesti on kuitenkin tuomariin kohdistuva paine, jonka kotiyleisö aiheuttaa. Käydään näitä mainittuja tarkemmin läpi seuraavaksi. Käydään nämä tärkeysjärjestyksessä läpi.
1.Kotiyleisön tuomariin kohdistuva paine
Tämä on selkeästi tärkein yksittäinen tekijä kotiedulle. Vaikka tuomarit ovatkin harjoitelleet ehdotonta puolueettomuutta, niin he ovat vain ihmisiä, joille yleisön huutelu menee väkisinkin enemmän tai vähemmän ihon alle. Siksi yhtään kiistanalaisemmissa tilanteissa, jossa ilman videotarkistusta on tehtävä nopeassa tilanteessa tuomio, ja tilanne voisi äkkiseltään olla ihan 50-50 kumman tahansa hyväksi, tuomari saattaa helposti mennä huutavan yleisön ja siitä kohdistuvan paineen armoille ja viheltää nämä tilanteet helpomman vaihtoehdon kautta kotijoukkueelle.
Mitä fyysisemmästä lajista on kyse, sitä enemmän näitä tilanteita tulee, jossa ei voi suoralta kädeltä antaa absoluuttista totuutta oikeasta tuomiosta. Koripallossa hankalia vihellyksiä tulee jatkuvasti, jolloin tuomarin rooli korostuu enemmän, ja tämä osaltaan kasvattaa koripallon massiivista kotietua.
Iso vaikutus on myös kotiyleisön määrällä: suuri yleisö antaa isomman paineen kun muutama satunnainen huutelija. Tuomari ei halua olla se, joka on väärässä samalla kun 10.000 muuta on mielestään oikeassa. Kuitenkin esimerkiksi NBA:ssa tai isommissa sarjoissa, jossa on massiivinen määrä yleisöä kotietu tuntuisi olevan jossain määrin pienempi kuin pienemmissä sarjoissa, kuten Korisliigassa. Tässä iso vaikutus on tuomarien tasoilla. Rahasarjoja pyörittää ammattilaistuomarit, joiden rutiini on kivikova, kun taas pienemmissä sarjoissa tuomarit on puoliammattilaisia tai harrastelijoita, joiden rutiini ei kestä hornankattilaa, ja kotietu kasvaa. Myös tasoerojen pienuuden vuoksi kotietu kasvaa huippusarjoissa suhteessa vähemmän, vaikka yleisöä onkin enemmän. Tästä voit lukea lisää yllätyksiä käsittelevästä artikkelista.
Esimerkiksi baseballissa taas kotiedun määrä on huomattavasti pienempi. Tämä johtuu siitä, että peli on staattisempaa, tilanteet perustuvat seisoviin tilanteisiin, jossa yksittäistä tilannetta seuraa toinen. Oikeat päätökset on helpompi tehdä ja kiistanalaisia tilanteita tulee vähemmän. Tämän takia tuomarin työ helpottuu, sillä selvissä tilanteissa eivät hekään vihellä oman nahkansa pelastamiseksi väärin.
Tämä ykköskohta on massiivinen kotiedun kannalta, ja muodostaa leijonanosan kotiedusta, kun taas seuraavat kohdat vaikuttavat vain rippeitä. Tästä voidaankin vetää johtopäätöksenä, että ilman yleisöä kotietu käytännössä häviää. Tämän vuoksi esimerkiksi korona-aikaan pelatuissa otteluissa ilman yleisöä kotiedun merkitys oli hyvinkin marginaalinen. Samaan sarjaan menee rangaistuksena ilman yleisöä pelattavat ottelut.
2. Kotikentän tuomat edut
Kotikentän tuomat edut vaihtelevat lajikohtaisesti. Tähän kategoriaan voidaan lukea kaikki tekijät, joista kotijoukkue hyötyy sen takia, koska on tottunut pelaamaan ja harjoittelemaan olosuhteissa, jossa peli pelataan, ja mahdollisesti vastustajalla ei ole niin paljoa kokemusta näistä olosuhteista.
Jalkapallossa esimerkiksi pelialusta voi olla iso tekijä. Keinonurmella kotiottelunsa pelaavat joukkueet voivat saada etua siitä, että ovat tottuneet pelaamaan alustalla, jossa pallo käyttäytyy hieman eri tavalla kuin luonnonnurmella. Koripallon puolella treenatessa pelaajat ovat muodostaneet erilaisia kiintopisteitä kentän ulkopuolella, merkkejä tai viivoja lattiassa, josta oma leipäheitto uppoaa normaalia paremmin jne, salibandyssa lattiassa voi olla hienoisia eroja ja jääkiekossa kaukalon koko voi vaihdella sen verran oleellisesti, että kotijoukkueen on helpompi sitä hyödyntää. Baseballissa tai pesäpallossa areenat ovat hieman erilaisia, ja erimuotoisia laitarekvisiitan osalta (jolla on iso merkitys meneekö pallo läpi jostain kohdasta).
Lisäksi luonnonolosuhteilla voi joissain tapauksissa olla iso merkitys. Merkittävämpänä tulee mieleen korkealla merenpinnasta pelattavat ottelut. Näistä parhaana esimerkkinä on Bolivia, joka on melko surkea vieraskentällä Etelä-Amerikan karsinnoissa, mutta pystyy kotona napsimaan huippumailta pisteitä ohuen ilman takia. Bolivialaiset ovat tottuneet hengittämään ohutta ilmaa ja hapenottokyky kyseiseen ilmatilaan on parempi, kun taas vieraat haukkovat henkeä kuin kala kuivalla maalla. Myös kylmät tai sateiset olosuhteet voi sopia paremmin niihin tottuneille pelaajille.
3. Kotiyleisön tuoma extralataus
Myös tuomariin kohdistumaton kotiyleisön boosti on tärkeää. Kun yleisöä on tullut paikalle paljon, herättää se pelaajissa mentaalipuolella lisää adrenaliinilatausta tyyliin: ”nyt näytämme mitä osaamme!”
Väsynyt pelaaja saattaa jaksaa paremmin, kun yleisö huutaa ja kannustaa, ja tietää että nyt ei ole hyvä hetki mokata, pitää jaksaa ja yrittää vaikka on ihan puhki. Mokaamisesta seuraa helpommin lynkkaus ja onnistumisesta puetaan sankarin viittaa. Tämän vuoksi vieraspeleissäkin yksittäinen pienehkökin faniporukka voi olla henkisellä puolella iso tekijä, mikäli tasoero on muuten pieni.
Tästä johtuu myös monessa lajissa se, että kotijoukkue voittaa ottelut todennäköisemmin isolla erolla. Vierasjoukkue voi pelata varmistelevaa peliä, ja ottaa kolme pistettä tylsällä esityksellä, mutta kotijoukkueen tehtävä on osittain miellyttää maksavaa yleisöä vielä pelin ratkettuakin.
4. Matkarasitus
Tälläkin on merkitystä, mutta ehkä vähemmän, mitä oletetaan. Sanottakoon, että kaukana muista joukkueista sijaitsevat kaupungit hyötyvät tästä normaalia enemmän, mikäli matka taitetaan bussilla tai muilla hitaammilla kulkuneuvoilla. Esimerkiksi Korisliigassa Kataja, Veikkausliigassa MIFK tai Liigassa Kärpät. Pitkällä matkalla jäsenet kropassa voi mennä jossain määrin jumiin, matkaan on lähdettävä normaalia aiemmin (jolloin ehkä perinteiset aamutreenit tms jää väliin) ja mahdollisuus myös normaalien unirytmien sekoittumiselle on olemassa. Matkarasitus vaikuttaa kotietuun, mutta luonnollisesti hyvin vähän otteluissa, joissa paikkakuntien välillä oleva matka ei tuntimääräisesti ole kovin suuri.
Onko paikallispeleissä kotietua?
Helposti ajatellaan että paikallispeleissä ei kotietua ole, koska molemmat joukkueet ovat samalta paikkakunnalta. On kuitenkin todettava, että jonkunlainen kotietu näissä on etenkin isommissa sarjoissa. Suurin syy tähän on se, että kotijoukkue määrää vierasjoukkueelle tietyn fanikiintiön, joten usein kotijoukkueen faniporukka jää vieraita isommaksi. Satunnaiskatsojia toki tulee paikalle lyhyen matkan vuoksi molemmista joukkueista ja vierasjoukkueeksi merkityn joukkueen kannattajien määrä näissä peleissä on valtavasti isompi, mitä normaalissa vieraspelissä.
Vastaus kysymykseen siis on, että kotietua on varsinkin silloin, jos kyse on isommasta sarjasta tai jos joukkueella on oma areena (eri mitä vierailla), mutta kotietu on selvästi normaalia pienempi. Kotietuun vaikuttaa tuttu kenttä (jos kotiareena on eri mitä vierailla, esimerkiksi Lontoon Valioliigatiimeillä on omat areenat, mutta Liigan tamperelaisilla tai NBA:n LA:n tiimeillä sama areena). Vaikutusta on myös sillä, jos kotijoukkue saa paikallispeliin isomman faniryhmän mitä vieraat, mikä toteutuu etenkin tilanteissa, jossa loppuunmyynnin riski otteluun on olemassa. Esimerkiksi näissä Lontoon Valioliigamatseissa näkisin jonkunasteisen kotiedun, mutta Tappara-Ilves matseissa kotietu kyllä käytännössä häviää täysin paikallispelin myötä.
Onko arvokisoissa kotietua?
Arvokisoissa kotietu on ainoastaan isäntämaalla, jolla on valtaisa yleisön tuki. Muissa otteluissa päästään vedonlyönnin kannalta herkulliseen tilanteeseen, jossa kotiedun analysoinnin voi jättää pois, ja keskittyä suoraan voimasuhteisiin.
Kuitenkin, jos ei-isäntämaan joukkue saa normaalia suuremman faniryhmän jalkeille arvokisoihin, joka biittaa vastustajan fanit, voi kotietua muodostua. Tällaisen ilmiön on saanut aikaan esimerkiksi Susijengi, joka saa luotua kotiedun vieraskentällekin arvokisoissa. Samoin isäntämaan naapurimaista saattaa tulla normaalia enemmän faneja, joka luo joukkueille isompaa kotietua. Esimerkiksi jalkapallon arvokisoissa kuitenkin näkisin, että kotietua on ainoastaan isäntämaalla, sillä loppuunmyydyissä otteluissa fanien määrä jakaantuu usein hyvin tasaisesti ja myös neutraaleja faneja on paljon.
Lajikohtainen kotiedun merkitys
Käyn tässä vielä hieman tarkemmin lajikohtaisia kotietuja, vaikka niitä onkin jo aiemmin sivuttu.
1.Koripallo
Koripallo on näistä tutummista lajeista selkeästi eniten kiistanalaisia tilanteita sisältävä laji, joten siinä kotietu on suurin. Vaikka NBA:ssa kotietu on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Korisliigassa, on se jenkkilajiesta selkeästi suurimman kotiedun omaava. Kaikkien aikojen tilastossa kotijoukkueet ovat vieneet peräti 62% kaikista peleistä, mutta viime aikoina on ollut havaittavissa selkeähköä kotiedun pienenemistä.
Korisliigassa kotijoukkueet ovat vieneet tällä kaudella 67% peleistä. Viime kaudella runkosarjassa kotijoukkueet veivät 53%, tasan päättyi 3% ja vieraiden voittoon 44% peleistä, mutta koronakaudella yli puolet kaudesta meni tyhjille katsomoille. Toissa kaudella pyöristetyt lukemat olivat 59-3-39 ja sitä edellisellä parilla kaudella samat lukemat. Pientä kotiedun kaventumista on kuitenkin havaittu myös tällä rintamalla.
Koripallossa kotiedun muodostaa pääosin tuomarin vaikutus (lukuisia tilanteita, jossa tuomarin tehtävä vaikea päätös), mutta iso merkitys on myös tutuilla kotiareenoilla, joissa voi olla hienoisia eroja kiintopisteiden, korien jäykkyyden tms seikkojen takia.
2. Jääkiekko
Vaikka jääkiekossa ei jokaiseen hyökkäykseen sisällykään samanlaisia pistesuorituksen määrittäviä tulkintoja kuin koripallossa, joutuu tuomari jokaisen taklauksen kohdalla nopeasti punnitsemaan tulisiko tästä myöntää jäähy vai onko taklaus puhdas, huomioimaan jokaisen paitsiotilanteen nopeasti. Koripalloon verrattuna kuitenkin pistesuorituksia on vähemmän, ja tämän vuoksi jokainen epävarma maaliin johtanut tilanne on helpompi tarkistaa videolta, jolloin yleisön huutelu on turhaa. Jäähyjen kohdalla näin ei kuitenkaan aina ole, ja jäähyt johtavat usein sitten maaliin, joka on taas jo uusi tilanne.
Jääkiekossa on myös kotijoukkuetta suosivia erityissääntöjä, esim. kotijoukkue saa tehdä vaihtonsa vierasjoukkueen jälkeen.
NHL oli ainakin joitakin vuosia takaperin hieman jenkkifutista edellä kotiedussa, mutta jalkapallon takana jenkeissä pelattavista sarjoista. Jääkiekossa kotietu on melko merkittävä, mutta ei yhtä selkeä kuin koripallossa. Kotietuun vaikuttaa tuomarin lisäksi myös yleisön tuoma motivaatioboosti, kaukalon koko ja jossain määrin myös välimatkat.
3. Jalkapallo
Jalkapallossa kiistanalaisia tilanteita on hieman jääkiekkoa vähemmän, mutta monen taklauksen osalta tuomari joutuu silti pohtimaan onko kyseessä vaparin arvoinen rike, ja etenkin punaisen kortin ja rankkarin aiheuttavissa tilanteissa tuomarin päätökset ovat erittäin merkittävässä roolissa. Viime vuosina käyttöön tullut VAR kuitenkin pudottanee kotietua merkittävästi ja tekee jalkapallosta hieman jääkiekkoa vähemmän kotietuisen sarjan, sillä VAR:n avulla isot ratkaisut tarkistetaan aina videolta, ja tuomarin nopeisiin virhetulkintoihin ja yleisön huutoon perustuva kotiyleisön vaikutus vähenee. Aivan kaikkea VARrikaan ei tarkista, ja kyllä jalkapallossa edelleen kotietua on.
Yleisön boosti, erilaiset olosuhteet ja alustat vaikuttavat toki ja koska kyse on ulkolajista, myös luonnonvoimilla voi olla pientä vaikutusta (Lontoossa totuttu pelaamaan sateessa useammin kuin vaikkapa Välimeren rannoilla)
4. Baseball ja pesäpallo
Näissä peleissä stattinen tilanne seuraa toistaan, ja varsinaista fyysisyytta ja kontaktitilanteita on vähemmän. Suurin osa tulkinnoista tulee tiukoissa pesällesaapumistilanteissa, ja näitäkin saadaan usein tarkistettua videolta, joten lajissa kotiedun merkitys on vähäisempi. Myös kotiyleisön boosti on tällaisessa staattisemmassa lajissa pienemmässä roolissa, ja suurimmat kotietuun vaikuttavat tekijät lienevätkin tuttu kenttä, jossa on treenattu lyömään palloa Vimpelin koskeen tai sopivaan nurkkaan jolla eteneminen on helppoa. Baseballissa kotijoukkue saa lisäksi pelata aina tasoittavan vuoron, joka etenkin pelin loppuhetkillä voi helpottaa taktikointia: vastustaja jää aloittavalla tasatilanteessa nollille, joten voidaan hakea vain sitä yhtä juoksua. Baseball on jenkkilajeista selkeästi pienin kotiedultaan, ja MLB:ssä vain reilu 52% peleistä päättyy kotijoukkueelle.
5. Salibandy
Salibandyssä on omasta mielestäni jostain syystä hyvin pieni kotietu. Suuri syy varmasti tässä on pienehköllä yleisömäärällä, ja lisäksi fyysisyys on jossain määrin muita lajeja pienempää, vaikka välillä niittejä tuleekin. Kaukana sijaitseva OLS hyötynee jonkun verran vastustajien matkarasituksesta, mutta pääkaupunkiseudun mittelöissä kotietu on hyvinkin olematonta.
Tiivistys kotiedusta
Kotietu on siis kotiyleisön saama boosti voittotodennäköisyyksiin, joka muodostuu ensisijaisesti kotiyleisön muodostamasta paineesta tuomaria kohtaan, mutta lisäksi kotijoukkueen saamista tutuista olosuhteista sään, kentän tai muiden tekijöiden suhteen sekä mentaalipuolen boostista, jonka kotiyleisö aiheuttaa sekä vastustajan matkarasituksesta. Mitä fyysisempi laji on ja mitä enemmän kiistanalaisia kontaktitilanteita se sisältää, sitä suuremmaksi kotietu muodostuu lajikohtaisesti. Mutta vain jos taustalla on tilanteille mylvivä omiensa takana seisova yleisö. Ilman sitä kotietu häviää isolta osin.